Kouluihin tietoa työelämästä ja yrittäjyydestä – lähtisitkö YES Kummiksi?

Etsimme uusia vapaaehtoisia yrittäjiä ja työelämän edustajia toimimaan kouluissa YES Kummeina. Kummiksi voi nyt ryhtyä kaikkialla Suomessa.

YES Kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä. YES Kummiksi voi ryhtyä kuka tahansa työelämässä toimiva henkilö, joka tahtoo antaa aikaansa lapsille ja nuorille.

– YES-verkosto haastaa kaikki suomalaiset auttamaan lapsia ja nuoria tutustumaan työelämään, yrittäjyyteen ja työelämässä tarvittaviin taitoihin. Meillä työelämässä olevilla on jo työkokemusta erilaisista työtehtävistä tai yrittäjyydestä, joten jaetaan osaamistamme ja tarinoitamme, rohkaisee YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Kummiksi voi rekisteröityä osoitteessa yeskummit.fi. Tänä keväänä kummiportaali laajentui kattamaan koko Suomen, ja nyt uusia YES Kummeja etsitään etenkin Kanta-Hämeessä, Etelä-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja Ahvenanmaalla.

– Toki uudet kummit ovat erittäin tervetulleita joka maakuntaan. Tällä hetkellä YES Kummeja on rekisteröityneenä jo yli 300, joista suurin osa pääkaupunkiseudulla, Lehtonen sanoo.

YES Kummit voivat esimerkiksi kutsua oppilaita yritysvierailuille, kertoa oman uratarinansa koululla tai antaa nuorille vinkkejä työnhakuun. YES Kummi voi osallistua paitsi yhteisiin teemapäiviin ja erilaisiin tapahtumiin, myös ihan tavalliselle oppitunnille.

YES kannustaa myös opettajia ottamaan YES Kummeihin yhteyttä ja aloittamaan yhteistyön. Kummipyyntöjä voi lähettää valitsemilleen kummeille suoraan kummiportaalista yeskummit.fi.

– Koulujen pitää avautua yhteiskuntaan ja valmistaa nuoria työelämään, ja siinä YES Kummit ovat opettajille korvaamaton apu. YES Kummit helpottavat opettajan työtä, sillä opettajan ei itse tarvitse osata ja tietää kaikkea yrittäjyydestä ja työelämästä.

Lähde YES Kummiksi – katso esitys:

Vinkkejä YES Kummille – katso YES kummin muistilista: yeskummit.fi/yes-kummille

Koulutuksen uudet yrittäjyyslinjaukset: 3 kysymystä + 3 vinkkiä

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi maaliskuussa uudet yrittäjyyslinjaukset yrittäjyyden edistämiseen, yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjyyskasvatukseen.

Kysymme YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtoselta kolme tiukkaa kysymystä linjauksista. Lehtonen antaa myös kolme vinkkiä parhaisiin yrittäjyyskasvatuksen työkaluihin.

YES ry:n toiminnanjohtaja ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija Sanna Lehtonen oli linjaukset valmistelleen ohjausryhmän jäsen. Kysymme Lehtoselta, mitä mieltä hän on linjauksista – entä mitä opettajien ja rehtorien pitäisi niiden kanssa tehdä?

 

Ensimmäinen kysymys: Yrittäjyyslinjauksissa on 35 linjausta jaettuna neljään eri osa-alueeseen. Mikä linjauksista toteutuu mielestäsi nyt parhaiten, entä missä on eniten haasteita saada toteutettua?

Sanna Lehtonen: Pisimmällä ollaan mielestäni yrittäjyyttä tukevan koulutuksen alueella. Yhä useammalla oppilaalla ja opiskelijalla on nykyään mahdollisuus saada paitsi yrittäjyysopintoja, myös yleisesti koulutusta, joka tukee yrittäjämäisen asenteen kehittymistä. Se ei vieläkään toteudu täydellisesti, mutta paljon on menty eteenpäin.

Tärkeää olisi saada yrittäjyyskasvatuksen polku jatkumaan katkeamattomana aina esiopetuksesta korkea-asteelle saakka niin, että lasten ja nuorten yrittäjämäisen asenteen ja osaamisen kehittyminen otetaan huomioon joka luokka-asteella.

Eniten haasteita on mielestäni vielä siinä, että ymmärrämme johtamisen merkityksen yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana. Johdon on annettava opetushenkilöstölle mahdollisuus muuttaa omaa opettajuuttaan. Yrittäjyyskasvatusta ei voi enää laittaa yhden opettajan harteille, vaan koko oppilaitos pitää ottaa mukaan rakentamaan yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja kokeilukulttuuria. Suomessa näkyy vielä isoja eroja oppilaitosten välillä.

Toinen kysymys: Mitä sanoisit niille opettajille, jotka sanovat, että yrittäjyyskasvatus on ihan kiva juttu, mutta siihen ei ole aikaa, kun kaikkea muutakin ylimääräistä pitäisi ehtiä toteuttaa?

Sanna Lehtonen: Ainakin sanoisin, että yrittäjyyskasvatus ei ole mikään ylimääräinen juttu – jo opetussuunnitelmat edellyttävät, että yrittäjyyskasvatus on osa kaikkea koulutusta. Tätä ajattelua yrittäjyyslinjauksetkin tukevat.

Olen myös oikeasti sitä mieltä, että suunnitelmallinen yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisten toimintatapojen ottaminen niin omaan opetukseen kuin oppilaan tekemiseen päinvastoin tuo lisää aikaa tehdä jotain muuta. Kun oppilas ottaa enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, niin opettajalta vapautuu enemmän aikaa oppilaan tukemiseen ja ohjaamiseen.

Kokemukseni mukaan ne opettajat, jotka uskaltavat uudistaa opettajuuttaan ja kokeilla uusia toimintatapoja, ovat vähiten kyynisiä ja suhtautuvat luottavaisimmin omaankin tulevaisuuteensa.

Kolmas kysymys: Miten mielestäsi koulujen kannattaa tehdä, jotta yrittäjyyslinjaukset tulisivat hyödynnetyksi parhaiten?

Sanna Lehtonen: Koko opetushenkilöstön kannattaa istua hetkeksi yhdessä alas ja miettiä: Mitä nämä yrittäjyyslinjaukset tarkoittavat meidän oppilaitoksessamme? Mikä toteutuu, mitä pitää kehittää ja miten? Avainasemassa ovat tietysti rehtorit ja oppilaitoksen muu johto, jotta jokainen opettaja kokee, että hän saa kehitystyölleen tukea.

Suosittelen yrittäjyyslinjausten tueksi myös YESin yrittäjyyskasvatuksen työkirjaa, josta löytyy paljon lisää työkaluja yrittäjyyskasvatukseen.

Niin, hyviä työkaluja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen on kerätty myös yrittäjyyslinjauksiin. Nimeä mielestäsi kolme parasta työkalua tai toimintatapaa, jolla yrittäjyyskasvatusta toteutetaan vuonna 2017!

Sanna Lehtonen: Yksi tärkeimmistä laajemmista kokonaisuuksista on huolehtia opettajien koulutuksista. Sen lisäksi, että täydennyskoulutuksia pitää olla riittävästi, yrittäjyyskasvatus pitää huomioida kattavasti jo opettajiksi opiskelevien opinnoissa. Koska opetussuunnitelmat edellyttävät yrittäjyyskasvatuksen viemistä laaja-alaisesti kaikkiin opintoihin, pitää sen näkyä kokonaisvaltaisesti myös opiskeltavissa sisällöissä yksittäisten kurssien sijasta.

Toiseksi nostaisin koulu-yritysyhteistyön ja tästä esimerkkinä YES-verkoston toteuttamat YES Ope-yrittäjätreffit. Saamme näistä valtavan hyvää palautetta kaikilta, ja monet Ope-yrittäjätreffit ovat käynnistäneet aivan huikeita projekteja. Mutta ennen kaikkea ne ovat luoneet pysyvää yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille.

Samoin täytyy mainita YES Kummit eli yrittäjät ja muut työelämän vapaaehtoiset, jotka ovat koulujen tukena yrittäjyyskasvatuksessa ja näyttävät lapsille ja nuorille mallia yrittämisestä ja työn tekemisestä. Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa yhteistyö ja yhteistyötaidot ovat yhä tärkeämpiä, ja yhteistyö YES Kummien kanssa luo kouluille tärkeitä kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään.

Kolmanneksi toimintatavaksi nostaisin tiimiajattelun ja verkostomaisen toimintatavan, eli yhteistyön tärkeys tässäkin nousee jälleen esiin. Hyvänä esimerkkinä tiimityöstä on oppilaitoskohtaiset yrittäjyyskasvatustiimit ja laajempina yhteistyömuotoina paikalliset ja alueelliset YES Tiimit. Näissä eri alueiden edustajat suunnittelevat, kehittävät ja toteuttavat yrittäjyyskasvatusta yhdessä.

Tiimit ovat hyvä foorumi varmistaa, että muun muassa yrittäjyyslinjaukset ja esimerkiksi maakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat toteutuvat. Yksinkertaisimmalla tasolla tiimiajattelua voi toteuttaa tietysti tiimi- ja pariopettajuudella.

Lataa Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017 täältä: minedu.fi/yrittajyyslinjaukset

Tutustu yrittäjyyskasvatuksen työkirjaan

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja on työkalu uusien ideoiden kehittämiseen ja koulutuksen uudistamiseen. Sen avulla oppilaitokset voivat rakentaa työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria.

YESin koulu-yritysyhteistyön palvelut

Lue lisää YES Kummeista, Ope-yrittäjätreffeistä, YES Cafésta ja muista palveluista.

Tilaa YES-uutiskirje

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat uutisia yrittäjyyskasvatuksta sekä tietoa valmennuksista, tapahtumista ja materiaaleista suoraan sähköpostiisi.

17-24 -vuotiaille nuorille tilaisuus seurata johtajan työpäivää – haku auki nyt ympäri Suomen

Mitä johtaja tekee? Mikä on johtajan tärkein taito? Miten johtajasta tuli johtaja?

YES-verkosto järjestää yhdessä Kauppakamarien ja Nuorkauppakamarien kanssa Tuhat nuorta johtajaa -kampanjan, jossa nuori pääsee päivän ajaksi seuraamaan johto- tai esimiesasemassa olevaa henkilöä.

Nuorelle päivä on ainutlaatuinen tilaisuus tarkastella etualapaikalta tarkastella johtajuuteen ja työelämään liittyviä asioita ja selvittää, mitä johtajuus tarkoittaa käytännössä ja millaisia taitoja työelämässä tarvitaan.

Päivän aikana nuori mahdollisesti osallistuu tapaamisiin, todistaa päätöksentekoa, näkee henkilöstöhallintoa tai seuraa muita johtajan työpäivään liittyviä asioita. Parhaimmillaan nuori saa eväitä oman työuransa rakentamiseen.

Ketkä pääsevät mukaan?

Tuhat nuorta johtajaa -kampanjaan voivat hakea kaikki 17–24 vuotiaat lukiossa, ammattioppilaitoksessa, ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskelevat nuoret.

Tuhat nuorta johtajaa -kampanja kattaa koko Suomen, mutta toteutus tapahtuu alueellisesti. Hakijoista valitaan ympäri Suomea tuhat nuorta, jotka viettävät päivän johtajan seurassa pääsääntöisesti joko toukokuussa viikolla 19 (8.-12.5.2017) tai marraskuussa viikolla 46 (13.-17.11.2017). Päivä voidaan toteuttaa alueellisesti tai yrityskohtaisesti myös muuna sopivana ajankohtana.

Haku kampanjaan on käynnissä, ja nuori saa tiedon onko valittujen joukossa noin kuukautta ennen toteutusajankohtaa.

Opettaja, mitä sinä voit tehdä?

Lähtisivätkö sinun oppilaasi päivän ajaksi seuraamaan johtajan työpäivää? Kerro nuorille kampanjasta ja kannusta heitä ilmoittautumaan.

Nuori voi ilmoittautua itse täyttämällä hakulomakkeen sivulla 1000nuortajohtajaa.fi/opiskelijoille.

Yrittäjä, lähde mukaan!

Toimitko johto- ja esimiestehtävissä tai verkostojen ja projektien vetovastuussa? Lähde mukaan viettämään päivä nuoren kanssa ja anna hänelle arvokas kokemus työelämästä ja johtamisesta!
Ilmoittaudu kampanjaan täyttämällä yhteystietosi ja valitsemalla sinulle sopiva ajankohta 1000nuortajohtajaa.fi/johtajille.

Kauppakamari kokoaa tiedot kampanjaan ilmoittautuneista johtajista ja ottaa yhteyttä, kun alueen opiskelijavalinnat ovat selvillä. Osallistuminen ei edellytä kauppakamarin jäsenyyttä vaan kampanja on avoin kaikille organisaatioille.

Lisätiedot ja hakuohjeet:

1000nuortajohtajaa.fi

YES-aluetoimijat

alueelliset Nuorkauppakamarit

Kauppakamarien alueelliset yhteyshenkilöt

 

 

400 yläkoululaista teki pyrähdyksen työelämään Joensuu Racessa – ”Tästä tehdään jokavuotinen juttu!”

Miten toteutat hyvän radiomainoksen, tarttuvan sloganin tai asunnon myynti-ilmoituksen? Osaatko stailata mallinuken, entä kattaa kolmen ruokalajin illallisen? 

Yläkoululaiset pääsivät esittäytymään kotikaupunkinsa työpaikoissa ja näyttämään taitonsa Joensuu Race -yrityssuunnistuksessa. Mukaan lähti yli 50 joensuulaista yritystä.

Oppilaat odottavat lähtöä rasteille. Pielisjoen koulu on reilun 400 oppilaan ja 40 opettajan yläkoulu.

Viime viikolla ensimmäistä kertaa järjestetty Joensuu Race antoi Pielisjoen yläkoulun oppilaille mahdollisuuden päästä itse ideoimaan, tekemään ja kokemaan erilaisia työelämään liittyviä tehtäviä.

Aamupäivän aikana yli 80 oppilasryhmää kiersi yritysten pitämiä rasteja eri puolilla Joensuuta. Rastikäyntien jakamiseksi joka joukkueelle oli annettu yksi pakollinen rasti, mutta muuten nuoret saivat suunnitella reittinsä ja vierailukohteensa itse.

 Kukka-Maria Rossi on valmiina spiikkaamaan Iskelmä Rexin studiossa. Taustalla ryhmän muut jäsenet Aleksi Lipponen, Tanja Koukku, Liisa Ikonen ja Aino Ristolainen.

Iskelmä Rexin rastipisteellä oppilaiden tehtävän oli kirjoittaa mainos tai uutinen radion saamien tiedotteiden pohjalta ja spiikata se. Oppilasryhmien tuotoksia kuultiin myöhemmin iltapäivän radiolähetyksessä.

– Tehtävä oli hauska, oli mukava että saimme yhdisteltyä kaikkien mielipiteitä. Se yllätti, että tässä tarvitaan niin paljon ajatustyötä. Tekstin lyhentäminen on vaikeaa, Kukka-Maria Rossin ryhmä kertoi.

Mainosteksti on syntymässä. Liisa Matveinen antaa vinkkejä.

Iskelmä Rexin yrittäjä Liisa Matveinen osallistui mielellään yrityssuunnistukseen. Hän toimii myös paikallisen lukion yrittäjäkummina.

– Yrittäjyyden asia on sydäntä lähellä. Olen yrittäjäperheestä, ja olisi kiva ollut nuorena nähdä muitakin yrittäjiä kuin omat vanhemmat, Matveinen sanoo.

Kekäleessä tehtävänä oli stailata mallinukke. Hennariikka Koskimies neuvoo seitsemäsluokkalaisten ryhmää mallinuken käden asentamisessa.

Vaatemyymälä Kekäleen visualisti Hennariitta Koskimies kehuu rastilla käyneitä oppilaita.

– Nuoret ovat tosi reippaita, yksi ehti jo kysellä harjoittelupaikkaakin, Koskimies kertoo.

Samaa sanoo Intersportin myyjä Marko Savinainen.

– Meillä on käynyt hyviä ryhmiä. Joillekin meidän toiminta oli uutta, mutta siitä ne rohkaistuivat kun pääsivät näkemään toimintaa.

Marko Savinainen tarkastaa kahdeksasluokkalaisten Matias Mutasen, Miikka Svenskin ja Lassi Korhosen hiihtositeen asennuksen.

Yrityssuunnistus sai loistavaa palautetta niin yrittäjiltä kuin oppilailtakin. Nuoret kertoivat oppineensa työelämätaitoja, ja yrittäjät kehuivat nuorten asennetta.

– Tarkoitus on tehdä tästä perinne ja ottaa myös muita yläkouluja mukaan. Sunnittelemme seuraavaa Racea jo syksylle Yrittäjän Päivän tienoille, sillä molemmat haastamamme yläkoulut ottivat haasteen vastaan, kertoo Pielisjoen koulun rehtori Jouni Partti.

Joensuu Race tarjosi työelämään tutustumista myös opettajille, sillä koko opetushenkilöstö – rehtori mukaanlukien kiersi rasteilla seuraamassa kisaa.

Neea Tahvanainen, Neea Kokkonen, Anna Puhakka ja Oona Laasonen.

Yhdeksäsluokkalaiset Neea Tahvanainen, Neea Kokkonen, Anna Puhakka ja Oona Laasonen olivat suunnistuksen jäkeen tyytyväisiä päivän kulkuun ja omaan suoritukseensa.

– Meillä on silloin tällöin erilaisia teemapäiviä kuten liikuntapäiviä, mutta tosi harvoin. Tällainen suunnistus on ihan sikahyvä mahdollisuus, oli mukava päästä osallistumaan, nuoret kertovat.

Tyttöjen joukkue ehti päivän aikana tehdä logon mainostoimisto Vaganzassa, suunnitella burgerin ravintola Kerubissa, suorittaa ongelmanratkaisutehtävän avaruuspaja Epic Challenge Joensuussa ja laatia kaupungintalolla uuden sloganin Joensuulle.

Millä sloganilla houkuttelette kaupunkiin tulijoita?

– Virta vie kohti meidän Joensuuta!

Tällainen tapahtuma meidänkin kouluun! Mutta miten se onnistuu?

Joensuu Racen järjestivät yhdessä Pielisjoen koulu, Joensuun Yrittäjät ry sekä YES Pohjois-Karjala (STEP-Y -hanke).

Idea syntyi viime syksynä, kun Pielisjoen koulun historian opettaja Jussi Torssonen osallistui YES Varsinais-Suomen Yrittäjyyden ytimessä -risteilylle ja kuuli siellä YES Kummi Ville Mattilan esittelyn Kaarinassa jo kolmesti toteutetusta Meidän Kaarina – Amazing Racesta.

– Kokeilimme tällaista koulu-yritysyhteistyötä jo viime vuonna pienemmässä mittakaavassa, kun YES Pohjois-Karjala järjesti duunisuunnistukset Pyhäselässä ja Outokummussa. Nyt lähdimme Kaarinan kokemuksella ja tuella tekemään isommin, kertoo YES Pohjois-Karjalan aluepäällikkö Kaisu Tyni-Pyy.

Kaarinasta saatiin ”koulutusvientituotteena” Ville Mattilan kehittämä verkkopohjainen kilpailujärjestelmä, johon sekä yritykset että nuoret rekisteröityivät.

– Ville Mattila on ollut meille suurena apuna. Hän on ollut käytettävissä puhelimitse sekä sähköpostitse ja jopa osallistunut suunnittelukokoukseemme Joensuussa paikan päällä – huippu-Ville! Häneltä olemme saaneet kaikki mahdolliset neuvot ja kokemukset, Tyni-Pyy kiittää.

Mattila toimii aktiivisesti yrittäjyyskasvatuksen parissa Varsinais-Suomessa ja kannustaa muitakin kouluja ja yrittäjiä yhteistyöhön. Hän kertoo olevansa mielellään apuna yritysuunnistuksissa, niin kisajärjestelmän kuin muidenkin järjestelyiden osalta.

Myös Joensuun yrittäjät lähtivät innolla mukaan tapahtumaan. Rekrytointi ei ollut Tyni-Pyyn mukaan vaikeaa.

–Joensuun yrittäjiä ei voi kylliksi kiittää. Joensuun yrittäjien tuore toiminnanjohtaja Riku Tapio on ollut mies paikallaan ja tarttunut toimeen ja saanut jäsenistön innolla mukaan yrityssuunnistukseen. Hän kontaktoi etukäteen yrittäjät, jonka jälkeen meidän oli opettajien kanssa helppo soitella heille ja sopia yksityiskohdista.

Yrittäjyyskasvatusyhteistyötä Joensuussa. Vasemmalta kaupunginjohtaja Kari Karjalainen, Kaisu Tyni-Pyy, Jouni Partti, Riku Tapio, Joensuu Racen avauspuheenvuoron pitänyt nuori yrittäjä Juho Räsänen ja YES Pohjois-Karjalan projektisuunnittelija Sanna Koskela.

Yrittäjyyskasvatusta joka kouluasteelle

YES-toiminnan Pohjois-Karjalassa mahdollistaa STEP-Y -hanke, jota Tyni-Pyy vetää vuoden loppuun asti.

– YES on saanut kentältä todella paljon positiivista palautetta, ja valmiit yrittäjyyskasvatuksen materiaalit ja tuki toteutuksiin ovat tulleet tarpeeseen. Tällä hetkellä hankkeen kohderyhmänä ovat yhtenäiskoulut, yläkoulut ja lukiot Juuassa, Kontiolahdessa, Liperissä, Polvijärvellä, Outokummussa ja Joensuussa, mutta kysyntää on laajemmalle, kaikkia palvelevalle yrittäjyyskasvatuksen palvelulle.Tavoitteena on, että YES-toiminta saataisiin vakiintumaan alueelle, Tyni-Pyy kertoo.

 

Pielisjoen koulussa on jo pitkään tehty koulu-yritysyhteistyötä. YES-verkosto tukee oppilaitoksia yrittäjyyskasvatuksessa ja auttaa rakentamaan yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Suomen satavuotissyntymäpäivän YES-verkosto tahtoo tarjota kuluvan vuoden aikana 100 oppilaitokselle mahdollisuuden lähteä kehittämään yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Tukena ovat YES-verkoston aluetoimijat, palvelut ja materiaalit. Lue lisää.

 

Jokainen uratarina on nuorelle arvokas

”Perunakuopasta ponnistanut” mikroyrittäjä Juha Koski rohkaisee muita yrittäjiä kertomaan tekemisistään nuorille ja vierailemaan kouluissa. Koski valittiin vuoden YES Kummiksi 2017.


Monet koulu-yritysyhteistyön vierailut suuntautuvat isoihin yrityksiin, mutta nivalalainen Juha Koski uskoo, että erityisesti pienten yritysten tarinoiden jakaminen nuorille on tärkeää.

– Opettajatkin saattavat ymmärtää yrittäjyyden isojen yritysten kautta: niillä on eriytyneet toiminnot ja omat viestintätoimistot ja sosiaalinen media hallussa. Odotukset ovat monesti, että mikroyritykset ovat yhtä tehokkaita kaikessa.

Kuten monet yrittäjät tietävät, mikroyritysten yrittäminen voi kuitenkin usein olla aika raakaa arjen puurtamista.

– On hyvä, että nuoret näkevät erilaisia yrittäjätarinoita: on tosi onnistujia, mutta myös niitä, jotka eivät heti onnistu. Sitähän se elämä on. Nuorille on hyvä näyttää, että yrittäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä, Koski sanoo.

Koski ryhtyi YES Kummiksi muutama vuosi sitten, kun sai yrittäjäjärjestön kautta sähköpostia, että kummeja kaivataan.

– Mietin, että hieno homma ja ilmoittauduin mukaan. Nyt olen käynyt kouluvierailuilla, kun lähikoulut ovat olleet yhteydessä.

Nuorilta oppii vilpittömyyttä

”Nuorilla on nykyään aika hyvä käsitys siitä, mitä he tekisivät, jos perustaisivat yrityksen. Monilla on joku omaan harrastukseen tai elämänpiiriin liittyvä yrittäjyyden itu.”

Kosken ensimmäinen kouluvierailu oli Haapajärven yläkouluun, kun yrittäjyyskurssin opettaja Paula Kumpula pyysi häntä puhumaan.

– Taisin jutella lasten kanssa yrittäjyydestä ja mitä he haluaisivat yrittää. Tuntuu, että nuorilla on nykyään aika hyvä käsitys siitä, mitä he tekisivät, jos perustaisivat yrityksen. Monilla on joku omaan harrastukseen tai elämänpiiriin liittyvä yrittäjyyden itu, Koski iloitsee.

Kosken mukaan kouluvierailu onnistuu, kun pääsee nuorten kanssa samalle aaltopituudelle ja osaa myös kuunnella.

– Pitää osata keskustella asioista eikä puhua koko ajan itse. Se on myös itsensä haastamista. Kun käy koululla ja saa jonkun innostumaan jostain niin on se hirveän hieno asia. Nuorista huokuu energia ja välittömyys.

Hän on itse oppinut nuorilta etenkin ennakkoluulottomuutta.

­– Aikuinen helposti kyynistyy. Kunpa itse osaisi olla niin vilpitön kuin lapset. He ovat ihan innoissaan kun menen vierailulle, ja tunnen että olen tervetullut. Lapsilla ei ole ennakkoasenteita toisia ihmisiä kohtaan, vaan kaikille annetaan mahdollisuus. Se on sen jälkeen ihan itsestä kiinni, kuinka fiksusti osaan toimia, Koski naurahtaa.

Koski on usein kertonut nuorille uratarinaansa, ja myös kouluajoistaan ja esimerkiksi kielten oppimisen tärkeydestä.

– Tärkeää lapselle on hyvä opettaja. Minulla itselläni oli huippuopettaja yläasteella, ja hänen opissaan ja kannustamana sain taisteltua ruotsin läpi niin, etten jäänyt luokalle.

Lapsuusympäristö kasvatti yritteliääksi

Kosken oma yrittäjänura käynnistyi vuonna 2008, jollin hän osti nykyisen yrityksensä Vuolux Oy:n.

– Kuulin, että yritys etsii jatkajaa. Ajattelin, että siinä oli kivannäköinen brändi, jota tahdoin lähteä kehittämään. Olin jo ehtinyt olla työelämässä ja toimia johtotehtävissä, mutta aina kaivannut sitä mahdollisuutta, että voisi luoda jotain omaa. Aiempi työ Maaselän kone Oy:n toimitusjohtajana antoi äärettömän hyvän ymmärryksen yritystoiminnasta kokonaisuutena.

Aikoinaan Koski opiskeli Vaasassa koneautomaatioinsinööriksi, mutta ehtivä yrittäjä lähti uudelleen koulun penkille ja valmistunee tänä keväänä sähköinsinööriksi Ylivieskan Centriasta.

– Uusi tutkinto tukee hyvin nykyistä työtä. Elämä on jatkuvaa oppimista.

”Se, ettei tehtäisi nuorille liian paljon asioita valmiiksi voisi sopia muillekin ohjeeksi. Kun perunakuopasta nousee reunalle ja näkee että muut ovat kaukana, siinä syttyy sisäinen palo näyttää!”

Koski uskoo, että maaseutuympäristössä kasvaminen puski yrittäjämäiseen asenteeseen.

– Olin menevän sorttinen pienviljelijän poika: äidillä ja isällä oli kahdeksan lehmää navetassa ja sain kasvaa metsien ja peltojen keskellä. Siinä piti itse keksiä virikkeet ja itse ajatella, mitään ei annettu valmiina. Se, ettei tehtäisi nuorille liian paljon asioita valmiiksi voisi sopia muillekin ohjeeksi. Kun perunakuopasta nousee reunalle ja näkee et muut on kaukana, siinä syttyy sisäinen palo näyttää!

Yrittäjyys opettaa sosiaalisia taitoja

Yrittäjyydessä Koski pitää tärkeänä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa.

– Olen yrittänyt verkostoitua mahdollisimman pitkälle. Samoin olen Vuolux Oy:tä rakentanut kumppanuusverkostossa eli alihankkija ja kumppanit ovat tiiviisti ympärillä.

Verkostoitumistaitojen lisäksi yleiset sosiaaliset taidot ovat Kosken mielestä tärkeimmät työelämätaidot, joita nuorille kannattaa opettaa.

– Tervehtiminen ja toisten ihminen huomioiminen ovat asioita, joihin ei liikaa kiinnitetä huomiota. Sama tulee tosin esille eri tilanteissa aikuistenkin kanssa. Peruskohteliaisuus, esittely ja tervehtiminen. Olisi hyvä, että lapset oppisivat nämä.

Koski rohkaisee myös opettajia verkostoitumaan.

– Aina kun yrittäjä menee jonnekin, hän pyrkii ottamaan kontaktia ympärillä oleviin ihmisiin tervehtimällä tai kysymällä, että voinko auttaa; oliko sulla tapaaminen? Myös opettajat voisivat rohkeammin poiketa ryhmästä ja lähteä avoimeen vuorovaikutukseen. Omaa työtäni ainakin helpottaa, että tunnen paljon ihmisiä ja heidän kauttaan voin peilata omaa tekemistäni.

Koulu-yritysyhteistyöhön ei Kosken mukaan aina tarvita suuria suunnitelmia. Kannattaa olla aktiivinen ja olla vaikka oman kunnan yrittäjiin yhteydessä.

– Ei siinä tarvita mitään ihmeellistä agendaa, pyydä vain yrittäjää kertomaan tekemisistään.

Saman viestin Koski tahtoo antaa uusille YES Kummeille kohtaamisiin lasten ja nuorten kanssa.

– Varsinkin nuorempien yrittäjien, joilla on sosiaalinen media hallussa, on helppo lähestyä tilannetta esimerkiksi älypuhelimien kautta: yhdessä voidaan käydä läpi yrityksen toimintaa vaikka sosiaalisessa mediassa. Siinä on heti yhteinen tekijä. Vanhemmille yrittäjille toimii se, että on ihan oma itsensä ja kertoo oman tarinansa. Jokainen tarina on varmasti nuorelle yhtä arvokas, Koski vakuuttaa.

 

Lue lisää: Juha Koski on vuoden YES Kummi 2017

 

Juha Koski on vuoden YES Kummi 2017

YES-verkosto palkitsee vuosittain yrittäjän tai työelämän asiantuntijan, joka on toteuttanut yrittäjyyskasvatusta toimien vapaaehtoisena YES Kummina kouluyhteistyössä. Tänä vuonna vuoden YES Kummi on Pohjois-Pohjanmaalainen yrittäjä Juha Koski Vuolux Oy:stä. Lisäksi YES myönsi kunniamaininnan YES Kummi Mirita Saxbergille.


– Vuoden YES Kummi 2017 Juha Koski on aktiivisesti tuonut tietoa työelämästä opettajille ja lisännyt kokemuksellaan ja esimerkillään nuorten yrittäjyys- ja työelämätuntemusta. Hän tsemppaa opiskelijoita mielellään ja haluaa jakaa muille tietoa yrittäjyyden matkalla kertyneistä kokemuksistaan. Hän on vieraillut ahkerasti eri kouluasteilla puhumassa yrittäjyydestä ja kertomassa omasta yrittäjänurastaan, myös oman kotipaikkakuntansa ulkopuolella, kiittää YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Juha Koski on toimitusjohtajana Vuolux Oy:ssä, joka on Nivalassa toimiva vuolukivikiukaita valmistava yritys. YES Pohjois-Pohjanmaan aluepäällikkö Leena Eskola Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutista kertoo, että Koski on aktiivisesti edistänyt yrittäjyyskasvatusta Pohjois-Pohjanmaalla.

– Kouluvierailujen lisäksi Juha Koski oli mukana myös Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategian kokoamisessa osallistumalla aktiivisesti seututiimityöskentelyyn ja tuomalla strategiaan arvokasta työelämän näkökulmaa. Tänä vuonna hän käyttää työaikaansa YES Lukiot työelämään -hankkeen Nivalan lukion tiimityössä. Vaikka Vuolux on pieni yritys, Juha Koski järjestää aikaa toimiakseen YES Kummina ja näyttää näin esimerkkiä muillekin alueen yrittäjille, Eskola kertoo.

Tuore Vuoden YES Kummi 2017 kannustaa yrittäjiä ja opettajia yhteistyöhön.

– Nuoret ovat tosi mukavia, fiksuja ja hirveän valveutuneita ja ennakkoluulottomia. YES Kummina saa itsekin energiaa nuorista ihmisistä: kun menee hyvällä dynamiikalla kertomaan asioita niin huomaa että he ovat mukana. Mielestäni opettajien kannattaa ehdottomasti hyödyntää YES Kummeja, olivat he sitten yrittäjiä tai muita työelämässä työskenteleviä. Se antaa opettajallekin samalla tavoin uutta näkökulmaa kuin oppilaillekin ja piristää kaikkien päivää, Koski sanoo.

Mirita Saxbergille kunniamaininta #työharha-kampanjasta

(kuva: Joni Turunen)

Tänä vuonna YES myöntää myös YES Kummi -kunniamaininnan, jonka saa PR-yrittäjä, opettaja ja eduskunta-avustaja Mirita Saxberg.

Saxberg toimi keulakuvana ja haastattelijana YES Kummien viime vuoden #työharha-kampanjassa, jossa heräteltiin keskustelua työelämästä ja siihen liittyvistä käsityksistä ja muistutettiin, miten tärkeää nuorten on saada tietoa työelämästä ja esikuvia työn tekijöistä.

– Mirita Saxberg on upea esimerkki myönteisestä ja aktiivisesta YES Kummista. Hän toimi kampanjassamme aikaansa säästämättä, ja sai kontakteillaan ja positiivisuudellaan kampanjavideoihin haastateltavaksi huippujoukon julkisuuden henkilöitä, jotka olivat nuorillekin tuttuja. Saxbergin ansiosta yhä useampi nuori ja opettaja osaa pyytää koulu-yritysyhteistyöhön kumppaniksi YES Kummia, Lehtonen kiittää.

YES Kummit ovat yrittäjiä ja työelämän edustajia, jotka toimivat vapaaehtoisina koulujen työelämäyhteistyössä. YES Kummien ansiosta nuoret tutustuvat lähiympäristönsä yrityksiin ja työn tekijöihin ja saavat roolimalleja työelämään. Vuoden YES Kummi Juha Koski toimii YES Kummina Pohjois-Pohjanmaalla ja Mirita Saxberg pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Voit pyytää heitä yhteistyöhön YES-kummiportaalissa yeskummit.fi.

 

Opettaja, etsitkö yhteistyökumppania?

YES-kummiportaalissa voit tutustua lähialueella toimiviin YES Kummeihin ja lähettää yhteistyöpyynnön.

Työelämän edustaja, antaisitko aikaasi nuorelle?

Kerro nuorille uratarinasi tai neuvo työelämäasioissa! Voit osallistua oman työsi ja aikataulujesi ehdoilla.

Lupauksemme vuodelle 2017: yrittäjämäinen toimintakulttuuri 100 kouluun

Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi me YES-verkostossa tahdomme tarjota kuluvan vuoden aikana 100 oppilaitokselle mahdollisuuden lähteä kehittämään yrittäjämäistä toimintakulttuuria. Tukena ovat YES-verkoston aluetoimijat, palvelut ja materiaalit.

 

Työelämän muuttuessa työelämä- ja yrittäjyystaitojen hallitseminen on entistä tärkeämpää, ja myös uudet opetussuunnitelmat ohjaavat vahvemmin yrittäjyyskasvatukseen.

– Yrittäjyyskasvatus ei enää ole yksittäisten edelläkävijäopettajien työtä, vaan toimintakulttuurin muutokseen tarvitaan koko koulu ja ympäröivä työelämä, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

#Suomi100 ja toimintakulttuurin muutos sataan kouluun

Tänä vuonna Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaverkosto YES-verkosto tahtoo juhlistaa satavuotista Suomea rakentamalla yrittäjämäistä toimintakulttuuria 100 kouluun ympäri Suomea.

– Yrittäjämäinen toimintakulttuuri luo aitoa innostusta tekemiseen. Se rakentaa tavoitteellista, oppijalähtöistä, luovaa ja vuorovaikutuksellista ilmapiiriä, joka kannustaa uuden kokeilemiseen ja yhteistyöhön muiden kanssa.

Lehtonen muistuttaa, että toimintakulttuuri muuttuu, kun koko koulu sitoutuu muutokseen ja koulun johto huolehtii siitä, että asioita on aikaa käsitellä yhdessä.

Apuna YES-verkoston asiantuntijat

Työkaluina yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamiseen YES-verkosto tarjoaa mukaan lähteville kouluille alueellisen asiantuntijaverkostonsa tuen sekä mallinsa ja materiaalinsa.

– Hyvä alku on pyytää meidät paikalle pitämään esimerkiksi YES Pedagogiikkapaja, jossa tutustutaan yrittäjyyskasvatuksen perusperiaatteisiin, arvioidaan nykytilanne ja lähdetään yhdessä pohtimaan, mitä pitää tehdä. Konkreettisia välineitä ovat esimerkiksi YESin Yrittäjyyskasvatuksen työkirja ja sen sisältämät työkalut, kuten esimerkiksi vuosikello, Ehjä polku ja Yrittäjämäinen oppilaitos -pohja.

YES-verkosto tarjoaa koulujen käyttöön myös palvelujaan verkostoitumiseen työelämän kanssa, kuten opettajan ja yrittäjän yhteistyöfoorumit YES Ope-yrittäjätreffit ja YES Café sekä yrittäjistä ja työelämän edustajista koostuvan vapaaehtoisverkoston eli YES Kummit.

– Opettajan itse ei tarvitse olla yrittäjyyden tai työelämän asiantuntija, sillä tukea näiden taitojen opettamiseen löytyy. Tahdomme rohkaista opettajia ja kouluja tiimi- ja pariopetukseen, työelmäyhteistyöhön ja kokeilukulttuuriin. Tarkoituksemme ei siis ole mennä kouluihin sanomaan mitä pitää tehdä, vaan innostaa ja tarjota tukea koulujen ja opetushenkilöstön omaan kehitystyöhön, Lehtonen kertoo.

Tee testi: missä koulumme on nyt?

YESin maksuttomasta Yrittäjyyskasvatuksen työkirjasta löydät testin, jonka avulla voit kartoittaa, miten yrittäjyyskasvatus näkyy teidän koulussanne. Testi on tulostettava, joten sen voi tehdä esimerkiksi opettajankokouksessa.

Nämä lukiot aloittivat jo!

YESin viime vuonna käynnistyneessä hankkessa 17 lukiota rakentaa yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

Tammikuun tärpit

Kokosimme parhaat palat YES-verkoston yrittäjyyskasvatuksen työkaluista, ole hyvä!

Tilaa YES-uutiskirje

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat uutisia yrittäjyyskasvatuksta sekä tietoa valmennuksista, tapahtumista ja materiaaleista suoraan sähköpostiisi.

 

Tammikuun tärpit: työkaluja yrittäjyyskasvatukseen

Oletko jo ottanyt käyttöön nämä työkalut, jotka teimme opettajien työn avuksi ja koulu-yritysyhteistyön kehittämiseksi? 

Me YES-verkostossa tähtäämme siihen, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.

Kokosimme parhaat palat YES-verkoston viime vuoden aikaansaannoksista, ole hyvä!

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja antaa työkalut yrittäjyyskasvatuksen suunnittelemiseen, aikatauluttamiseen ja yhteistyöhön. Hyödynnä myös sähköisiä työpohjia: yesverkosto.fi/tyokirja.

Mun maailma -työkirja ja taitokartta

Käytä Mun maailma – Laaja-alaisen osaamisen työkirjaa ja Taitokarttaa uuden opetussuunnitelman mukaisten taitojen ymmärtämiseen, kehittämiseen ja soveltamiseen.

YES-kummiportaali

YES-kummiportaali uudistui viime keväänä – nyt työelämän yhteistyökumppaneiden löytäminen on entistä helpompaa. Oletko jo kokeillut? yeskummit.fi

Millainen yrittäjyyskasvattaja olet? -testi

Yrittäjyyskasvatus tarvitsee ihmisiä, joilla on erilaisia vahvuuksia ja intohimon kohteita. Selvitä hauskalla nettitestillä, oletko verkottaja, valmentaja, johtaja vai asiantuntija. Siirry testiin.

#työharha-videot


Kysyimme viime vuonna julkisuuden henkilöiltä, miten heidän uransa käynnistyi ja mitä harhaluuloja heillä oli työn tekemisestä nuorempana. Tahdoimme #työharha-kampanjalla muistuttaa nuoria, että kaikki me olemme joskus olleet kokemattomia ja tietämättömiä työelämästä, mutta tietoa, neuvoja ja mentoreita on saatavilla ja kokemuksista oppii. Katso kaikki #työharha-videot YouTuben YES TV:stä.

Mitä seuraavaksi?

YES-verkoston työ jatkuu tänä vuonna, kun tuemme oppilaitoksia yrittäjämäisen toimintakulttuurin rakentamisessa ja koulu-yritysyhteistyön kehittämisessä.

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat uutisia yrittäjyyskasvatuksta sekä tietoa valmennuksista, tapahtumista ja materiaaleista suoraan sähköpostiisi.

 

Tämä taitokartta toimii lisäapuna laaja-alaisten taitojen sisäistämisessä

taitokartta_kansi

Laaja-alaisen osaamisen taitokartta on tulostettava työpohja, jota opettajat voivat käyttää oppilaiden kanssa laaja-alaisen osaamisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi.

Taitokartan idea syntyi Villinikkarit Oy:n toteuttamassa YES-valmennuksessa syksyllä 2015, jossa aiheena oli laaja-alaisen osaamisen taidot.

Villinikkareiden toimitusjohtaja ja valmentaja Tapu Nieminen uskoo, että taitokartta auttaa oppijaa paitsi pysähtymään oman laaja-alaisen osaamisen äärelle, myös antamaan näkökulmia osaamisen nykytilasta ja kehittämisestä.

– Taitokartan avulla voi miettä vahvuuksia, kehittämisen kohteita tai vaikkapa osaamisalueen herättämiä tunnereaktioita. Jos jokin laaja-alaisen osaamisen taito herättää kielteisiä tuntemuksia, on sen oppiminen tahmeampaa. Samahan se on meillä opettajillakin. Jos jokin laaja-alaisen osaamisen taito tuntuu epämieluisalta, haluaa sitä mielummin vältellä kuin ottaa ilomielin vastaan.

Näin käytät taitokarttaa

Taitokarttaan valitaan kysymys, johon oppilaat vastaavat eri laaja-alaisen osaamisen näkökulmista. Jos kysymyksenä on vaikkapa ”Kenen apua tarvitsen?”, oppilaat kirjoittavat työpohjaan, kuka tai ketkä ovat ne henkilöt ja tahot, joilta he saavat apua, kun kyseessä on esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologiataidot tai työelämä- ja yrittäjyystaidot.

Vastaukset kirjoitetaan työpohjaan kunkin laaja-alaisen osa-alueen kohdalle. Keskelle oppilas voi kirjoittaa oman nimensä ja/tai piirtää kuvansa. Jokaisesta kysymyksestä täytetään oma taitokartta.

Taittokartasta löytyy valmiita kysymyksiä opettajalle, mutta niitä voi toki keksiä lisää – vain mielikuvitus on rajana.

Laaja-alainen osaaminen valmentaa työelämään

Niemisen mukaan laaja-alaisen osaamisen kautta moni oppija huomaa paremmin omat vahvuutensa ja saa siten itseluottamusta oppia uutta.

– Laaja-alaisen osaamisen taidot ovat mielestäni yksi uuden perusopetuksen opetussuunnitelman helmistä. Se kiinnittää opettajien huomion entistä enemmän valmentamaan elämässä ja työelämässä tarvittavia asenteita, arvoja ja taitoja. Lisäksi on tärkeää, että oppija alkaa itse pikkuhiljaa hahmottaa omaa osaamistaan laaja-alaisesti. Näin käsitys siitä missä olen hyvä, ei perustu vain kouluaineissa saatuihin hyviin arvosanoihin, vaan laaja-alaiseen osaamiseen.

Ideaali tilanne olisi se, että taitokartta otetaan käyttöön esim. vuosittain toteuttavana osaamisen kehittämisen työkaluna. Näin oppijalle kertyy dataa siitä, miten hänen oma laaja-alainen osaaminen kehittyy ikävuosien myötä.

Voit käyttää taitokarttaa Mun maailma -työkirjan kanssa

Ennen työpohjan käyttöönottoa on tärkeää, että oppija ymmärtää millaisista taidoista laaja-alaisen osaamisen taidoissa on kysymys. Taitoihin voi perehtyä esimerkiksi Mun maailma – Laaja-alaisen osaamisen työkirjan avulla, joka pohjautuu myös viime kevään YES-valmennukseen. Työkirja on opettaja Hannu Rainerman ideoima ja se opastaa oppilaat uuden opetussuunnitelman mukaisten taitojen ymmärtämiseen, kehittämiseen ja soveltamiseen.

Työkirjan avulla oppilaat käsittelevät laaja-alaisen osaamisen teemoja omakohtaisen pohdinnan kautta. He miettivät, mitä taidot merkitsevät heidän omassa elämässään, asettavat itselleen tavoitteita ja tutkivat tekojen merkitystä tavoitteiden saavuttamisessa. Tutustu työkirjaan.

Ota Taitokartta heti käyttöön

Lataa taitokartta tästä: tLaaja-alaisen osaamisen taitokartta (pdf). Tiedostossa on työpohjan lisäksi ohjesivu, josta löydät listan valmiista kysymyksistä.

 

 

 

 

 

 

Väyliä työelämään rakennetaan yhdessä – koulut ja yritykset tarvitsevat toisiaan

Nopeasti muuttuva työelämä vaatii entistä enemmän ennakointia kouluilta. Miten valmennamme nuoria työtehtäviin, joita ei vielä ole olemassa? Varmaa on se, että opettajien ja oppilaitosten ei tarvitse vastata haasteisiin yksin.

vauhtia_notext

Keski-Uudellamaalla perehdyttiin koulun ja työelämän tiivistyvään yhteistyöhön joulukuun alussa, kun Vauhtia! Enemmän väyliä työelämään -verkostofoorumissa puheenvuoron saivat eri yrittäjyyskasvatuksen toimijat opettajista opiskelijoihin, yrittäjiin ja oppilaitosten edustajiin.

– Tahdoimme yhdessä YES Keski-Uusimaan, Valtakunnallisen YESin, Keudan sekä Uudenmaan Yrittäjien kanssa järjestää tilaisuuden, jossa voimme näyttää miten erilaisia tapoja ja vaihtoehtoja on yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen, työelämäyhteistyön toteuttamiseen ja oppimisympäristöihin, kertoo YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä.

Foorumissa kuultiin esimerkein, miten oppilaitokset varautuvat muuttuvaan työelämään, miten yrittäjyysopinnot integroituvat oppiaineisiin, mitä uudenlainen oppiminen on ja mitä se antaa. Paljon keskustelua synnytti työelämän ja koulujen entistä tarpeellisemmaksi nähty, tiivistyvä yhteistyö sekä pelisääntöjen luominen yhteistyölle.

Koulutus ja työelämä pääsivät myös kertomaan, mitä he odottavat yhteistyöltä. Työelämä esimerkiksi haluaa, että koulutuksen järjestäjä on ”iholla” eli se pystyy nopeasti reagoimaan työelämän tarpeisiin. Koulut puolestaan kaipaavat aitoja esimerkkejä, tarinoita ja kokemuksia työelämästä oppimisen tueksi.

– Nyt jos koskaan yhteistyöhön kannattaa hakeutua. Opettajat ovat jo luoneet hyviä malleja, joista ottaa virikettä omaan työhön. Yrittäjiä voi pyytää mukaan innostajiksi ja sparraajiksi, Uudenmaan Yrittäjien kehittämispäällikkö Kati Liikanen sanoo.

Linkit työelämään luovat merkityksiä

YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen muistuttaa yhteistyön tärkeydestä.

– Koulut ja yritykset tarvitsevat toisiaan. Nyt kun opetussuunnitelmat ovat uudistuneet sekä yleissivistävässä koulutuksessa että ammatillisissa opetuksissa ja ammatillisen koulutuksen reformi tuo tullessaan uudistuksia, on lohdullista huomata, että opettajien ja oppilaitosten ei tarvitse vastata haasteisiin yksin.

Avatessaan ovensa ympäröivään yhteiskuntaan koulut voivat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa rakentaa aitoja polkuja, jotka hyödyttävät nuoria.

– Tavoitteemme on, että yrittäjyyskasvatuksen polku ulottuu varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle asti. Tätä me YES-verkostossa pyrimme toteuttamaan, kun tarjoamme tukea oppilaitoksille ja työelämälle näiden polkujen rakentamiseen ja toteuttamiseen. Ja tärkeä seikka tietysti on, että tutustumalla työelämään ja yrittäjyyteen lapset ja nuoret saavat merkityksen opinnoilleen.

agentit_vauhtia_webVerkostofoorumissa palkittiin YES Agentit – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjät

YES-verkosto palkitsi YES Agentteina tänä vuonna henkilöiden lisäksi myös tiimejä ja organisaatioita, jotka ovat mahdollistaneet yrittäjämäisemmän toimintakulttuurin rakentamisen ja toimineet aktiivisina yhteistyön rakentajina omalla alueellaan. Katso vuoden YES Agentit tästä!

vuosikello_kuvaHyödynnä maksuttomia materiaaleja

YES-verkosto tarjoaa maksuttomia materiaaleja yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Uusimpia materiaalejamme ovat tänä syksynä ilmestyneet Yrittäjyyskasvatuksen työkirja, Mun maailma – Laaja-alaisen osaamisen työkirja sekä Taitokartta. Painettuja materiaaleja voit kysyä omalta YES-aluetoimijaltasi, digimateriaalit löydät Materiaalit-sivulta.

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php