Näin yrittäjyyskasvatuksen saa juurtumaan kouluun – luokanopettaja Margit Sakki antaa viisi vinkkiä kollegoille

Huutjärven yhtenäiskoulu Pyhtäällä on hyvä esimerkki yrittäjämäisestä koulusta. Opettaja, ota tästä vinkit omaan työhösi!

Huutjärven yhtenäiskoulussa kasvaa yritteliäitä oppilaita. Yrittäjyyskasvatuksen keinot ovat moninaiset: on yrittäjyyspäiviä, yritysvierailuja, leirejä, yrittäjyyskursseja ja yrityskummeja.

Lukuisissa erilaisissa projekteissa oppilaat pääsevät harjoittelemaan tuotteistamista, suunnittelua, myyntiä ja markkinointia. Yhteisponnistusten tuloksena on syntynyt ainakin kestokasseja, joulupaperia ja keittokirja.

Myös eri yrittäjyyskasvatuksen mallit ovat käytössä: oppilaat ovat vierailleet Yrityskylässä ja Pikkuyrittäjät-ohjelma otettiin käyttöön vuonna 2016.

Viime syksynä opettaja Jussi Hartikainen alkoi vetää koulussa NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa.

Miten yrittäjämäistä toimintakulttuuria voi rakentaa? Huutjärven koulun opettaja Margit Sakki kertoo, miten hän on onnistunut:

1. Varmista rehtorin tuki

“Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle täytyy olla rehtorin tuki. Meillä on rehtori, joka tukee opettajia yrittäjyyskasvatuksessa ja huolehtii, että opettajat saavat siihen koulutusta.”

 

2. Löydä oma innostus

”Opettaja saa tarvittaessa tietoa ja tukea yrittäjyyskasvatukseen muilta. Se, mitä opettajalla pitää olla on intoa. Minua yrittäjyys on aina kiehtonut.

Minusta ei pitänyt tulla opettajaa vaan ekonomi – vaan kun en päässyt kauppakorkeakouluun, isä ehdotti opettajan uraa. Opiskeluaikana olin kaupassa töissä ja yrittäjyys on mielestäni aina ollut hirveän hauskaa. Sitten 2000-luvun alussa Cursor järjesti opettajille kurssin ”Oppimalla yrittäjyyteen”, johon osallistuin yhdessä toisen opettajan Jussi Hartikaisen kanssa. Kaikki on lähtenyt siitä.”

 

3. Tuleeko yrittäjyyskasvatuksesta lisätöitä? Selvitä, onko siitä mahdollista saada korvaus

”Toimin meidän koulussa yrittäjyyskasvatusvastaavana, eli toimenkuvaani kuuluu yrittäjyyskasvatuksen tapahtumien kehittäminen. Hirveän hyvää on se, että koulu tukee tätä siten, että saan ylimääräisestä työstä pienen korvauksen kuukausipalkkani päälle.”

 

4. Tee yhdessä muiden kanssa, hyödynnä pariopettajuutta ja tiimiopettajuutta

“Vaikka meidän koulussa onkin yrittäjyyskasvatusvastaava, se ei tarkoita, että teen yksin kaiken. Projekteissa parivaljakkonani työskentelee koulunkäynnin ohjaaja Heli Blomqvist-Etholen. Meillä on myös koulussa oma tiimi, jonka yhtenä osa-alueena on yrittäjyys.

Olemme myös päässeet pois opettajien ”Yrittäjyys ei kuulu minulle” -ajatuksesta. Kun aikoinaan aloitin, kollegakin vastusti yrittäjyyttä koulussa, mutta pikkuhiljaa opettajat ovat lähteneet mukaan. Esimerkiksi koko koulun yrittäjyyspäivissä pienet ja isot oppilaat toimivat sekaisin, ja opettajatkaan eivät voi pysyä ulkopuolella. Ja he tykkäävät siitä, vaikka kaikki ei aina menekään putkeen! Nyt meidän koulun yksi vahvuus on yrittäjyys.”

 

5. Hyödynnä yrittäjyyskasvatus keinona kehittää omaa osaamistasi

“Yrittäjyyskasvatuksen myötä olen päässyt paljon erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin niin ympäri Suomea kuin ulkomaillekin: Viroon, Latviaan, Ruotsiin, Englantiin… Koulutuksista olen saanut uutta osaamista ja luottamusta siihen, että tiedän mitä pitää tehdä.

Minusta tuntuu, että olen yrittäjyyskasvatuksen kautta saanut paljon niitä asioita, mitkä ekonomiopinnoissa kiinnostivat: yrittäjämäistä asennetta ja oman osaamisen kehittämistä.”

 

Vasa övningskolas gymnasiumissa on laajat yhteistyöverkostot

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Vasa övningsskolas gymnasium, jossa yrittäjyyskasvatus näkyy monissa oppiaineissa ja yhteistyöverkostot ovat laajat. Yhteiskuntaopin yrittäjyyskurssilla on myös syntynyt oikeita yrityksiä.

Tämän ystäväkirjan täytti YES Lukiot työelämään – hankkeen vastuuopettaja Anders Fransén

lukion nimi: Vasa övningsskolas gymnasium
paikkakunta: Vaasa
opiskelijoita: noin 380
opettajia: noin 32
Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Kyllä, yhteiskuntaopissa järjestetään yrittäjyyskurssi (YH6) ja IB-linja tarjoaa mahdollisuuksia opiskella taloustiedettä.

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy muissa oppiaineissa?

Musiikkilinjalla tehdään yhteistyötä musiikkialan toimijoiden ja esiintyjien kanssa, ja vieraissa kielissä opiskelijat analysoivat mainoksia ja tekevät mainospätkiä sekä markkinoivat esimerkiksi Vaasan kaupunkia. Äidinkieleen sisältyy kulttuurituotantoa yhteistyössä esimerkiksi YLEn kanssa.

Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa järjestetään CanSat-projekti, jossa opiskelijat itse suunnittelevat ja rakentavat satelliitin, markkinoivat projektia ja dokumentoivat sen.  Lisäksi ovat vielä oppilaskunnanhallituksen tapahtumat: rahankeräykset ja hyväntekeväisyysgaalat.

Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä?

Hacking the 6th Wave -hankkeessa tavoitteena on, että osallistuvat opiskelijat saavat mahdollisuuden oppia toisenlaisessa oppimisympäristössä kuin koulussa. Lukiolaisemme osallistuvat lukuvuonna 2017–2018 kahteen hankkeen hackathoniin yhdessä muiden lukioiden opiskelijoiden ja yliopiston ja työelämän edustajien kanssa.

YES – lukiot työelämään -hankkeen puitteissa lukiolaiset ovat saaneet osallistua erilaisiin tapahtumiin, kuten Ray Lindbergin työpajapäivään ja Ura 2025 -teemapäivään, jonka aikana opiskelijat tapasivat eri alojen edustajia ja yrittäjiä.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Hacking the 6th Wave -hankkeeseen osallistuminen muodostaa TO2-teemaopintokurssin.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Kyllä, esimerkiksi Ura 2025 -tapahtuma ja KnowHow-messut. Oppilaskunta järjestää vuosittain tilaisuuksia, kuten sählyturnauksen ja Kummigaalan, ja on myös vastuussa koulukuvauksesta.

Kummigaala.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Yhteiskuntaopin kursseilla tehdään jatkuvasti vierailuja valtion viranomaisten luona ja valtion laitoksiin.

Kontaktit yritysmaailmaan ovat hyvät. Yhteiskuntaopin yrittäjyysteemaisen YH6-kurssin aikana vierailemme muun muassa Microsoftin toimistolla pääkaupunkiseudulla. Yrittäjyyskurssin opettajat ovat luoneet kontakteja toimijoihin, kuten C2-mainostoimistoon, Vaasanseudun Kehitys Oy:öön, Aktia-pankkiin, Pico Brothers -ohjelmistoyritykseen ja 1h&k-ravintolaan.

Hacking the 6th Wave -hankkeen tiimoilta teemme yhteistyötä viiden muun suomalaisen lukion kanssa. Lukiolaiset työskentelevät yhdessä yritysten kanssa: Yritykset, kuten Wärtsilä, Gambit ja Ålandsbanken, asettavat lukiolaisille haasteita, joihin opiskelijat kehittävät lukuvuoden aikana idean tai ratkaisun.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin vieras?

Kutsumme säännöllisin väliajoin asiantuntijoita lukion kursseille, jotta he voivat huippuosaamisellaan tuoda opetukseen jotain uutta. Esimerkiksi sarjayrittäjä Ray Lindberg vieraili lukiossa viime vuonna, ja kaikki lukion 2. vuosikurssin opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua yrittäjyysaiheisiin työpajoihin.

Mielenpainuvin oli presidentti Martti Ahtisaaren vierailu syksyllä 2017 Ahtisaari-päivien aikana, jolloin yhteisessä tilaisuudessa palkittiin kaksi sovittelijaoppilasta toiminnastaan rauhan ja ristiriitojen ratkaisemisen hyväksi.

Kuvia Hacking the 6th Wave -hankkeesta.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Kyllä, jopa oikea yritys. Tällä hetkellä yhteiskuntaopin YH6-kurssin tuotoksena on syntynyt ainakin kaksi yritystä.

Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

TATin sekä Svenska handelshögskolanin ja muiden koulutuksenjärjestäjien materiaaleja.

Onko meidän lukiossa osuuskuntatoimintaa tai lukion oma yritys?

Lähimmäksi pääsee oppilaskunnan hallitus, joka suunnittelee talouttaan tekemällä vuosittaiset budjetit ja joskus pidempiaikaisiakin kehityssuunnitelmia. Toiminnasta vastaa kassanhoitaja, mutta kaikki oppilaskunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Opiskelijat osallistuvat koulun erilaisiin työryhmiin, ja esimerkiksi historian kursseilla opiskelijat tekevät opetusmateriaaleja toisille tai nuoremmille opiskelijoille ja järjestävät galleriakävelyjä.

Opiskelijat ottavat myös vastuuta koulun kansainvälisyysprojekteista suunnittelemalla ja toteuttamalla niitä yhteistyössä opettajien kanssa.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille, tai suunnitteilla sellaista?

Ura 2025-teemapäivä tullaan järjestämään abeille uudelleen. Suunnittelemme jatkokoulutuksia yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikasta ja yrittäjyydestä mahdollisina opettajien veso-päivinä.

Ray Lindberg vierailulla lukiossa.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Kyllä, harjoittelu sisältyy sekä kieliaineiden kursseihin että lukion pakollisiin opinto-ohjauksen kursseihin.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Hacking teh 6th Wave -hankkeessa opettajat osallistuvat niin sanottuihin workshockeihin, joissa käsitellään luovaan ajatteluun liittyviä eri teemoja.

Anders Fransén

Jutun kuvat: Vasa övningskolas gymnasium ja Anders Fransén.

Mikkelin lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

 

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

Mikkelin lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa.

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

[/su_column] [/su_row]

Perheyrityksestä voi tehdä omannäköisen yrityksen

Seuraava sukupolvi tuo perheyritykseen uusia ideoita ja toimintatapoja. Tästä esimerkkinä toimii kestävän kehityksen designia tarjoava Niimaar, jossa läpikäytiin pari vuotta sitten sukupolvenvaihdos ja liiketoimialan muutos. Nykyään Niimaaria luotsaa Enni Karikoski yhdessä siskonsa Sanni Karikosken ja äitinsä Aija Karikosken kanssa.

Niimaar on perheyritys, joka on läpikäynyt liiketoimialan muutoksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Kuvassa Niimaarin yrittäjät eli Sanni Karikoski (vasemmalla), Aija Karikoski ja Enni Karikoski.

 

Aiemmin Niimaar tarjosi muun muassa hammaslääkäripalveluja, mutta sukupolven vaihdoksen yhteydessä Enni Karikoski yhdessä siskonsa kanssa päätti muuttaa yrityksen idean omia kiinnostuksen kohteitaan vastaavaksi.

– Halusimme jatkaa yrittäjyyttä ja perheessämme tehtyä työtä mutta myös muokata yrityksemme mallia omannäköiseksi. Nykyään tarjoammekin kestävän kehityksen tuotteita ja lifestylea sekä tapahtumia kestävään kehitykseen liittyen. Esimerkiksi tänä vuonna lanseerasimme Harri Koskisen suunnitteleman Ecosmol-kierrätyskalusteen, joka on apuväline kuivien jätteiden lajitteluun, ja olemme osallistuneet Barcelonan designviikoille omalla tapahtumalla, Karikoski kertoo.

Yrityksen liiketoimen muuttaminen uudenlaiseksi oli Karikoskelle tärkeää, koska hän halusi työssään tuoda esille omaa identiteettiään, mikä osaltaan motivoi häntä.

– Yrittäjyys on aina kiinnostanut minua. Halusimme tehdä yrityksestämme sellaisen, että se näyttää omalta ja vie eteenpäin meille tärkeitä asioita, kuten zero waste -ajattelua. Zero waste -elämäntavan tavoitteena on roskaamisen ja muovin käyttämisen vähentäminen.

Yrittäjyys on pieniä ja suuria onnistumisia ja paljon työtä

Niimaarin toiminta on lähtenyt nopeasti käyntiin. Yrityksen alkutaival on vaatinut paljon työtä ja opettanut uutta.

– Niimaar on lisännyt innostustani yrittäjyyteen. Ymmärrän, että yrittäjyys voi olla haastavaa mutta samalla myös hyvin palkitsevaa. Yrittäjyydessä erityisesti onnistumisen tunne palkitsee. Onnistumiset voivat olla pieniä tai suuria, mutta ne kaikki vievät yritystä eteenpäin.

Karikosken mielestä yrittäjä näkee oman panoksensa välittömästi omassa työssään. Yrittäjyyden ytimessä on Karikosken mielestä myös yhdessä tekeminen.

– Yrittäjyys ei olekaan yksinäistä puurtamista vaan tekemistä tiimin ja yhteistyökumppaneiden kanssa. On myös hyvä muistaa, että ideat kehittyvät, kun niistä saa palautetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että omasta ideastaan pitäisi luopua kokonaan.

Yrittäjyyttä tai liikeideaa pohtivia Karikoski rohkaisee yrittäjyyteen.

– Kannustan ihmisiä yrittäjyyteen. Vaikka jotkut päivät yrittäjänä voivat olla vaikeita, niin onnistumisia tulee myös.

Jatkajasukupolvet tuovat perheyrityksiin uusia ideoita

Krista Elo-Pärssisen mukaan perheyrityksestä voi tehdä omannäköisen ilman, että täytyy aloittaa yritystoimintaa aivan alusta.

Perheyritysten liiton asiantuntija Krista Elo-Pärssisen mukaan perheyritykset elävät ajassa ja

uudistuvat. Elo-Pärssisen mukaan erityisesti sukupolvenvaihdos on perheyritykselle suuri mahdollisuus uudistua. Perheyritysten jatkajasukupolvet tuovat yrityksiin uusia ideoita ja tekemisen tapoja.

– Joskus nuoret ajattelevat, etteivät he halua jatkaa perheen yritystä, koska yrityksen toiminta ei vastaa omia kiinnostuksen kohteita. Sen sijaan voisi ajatella, että perheyritys on loistava mahdollisuus toteuttaa itseään monessa eri roolissa ja että perheyrityksestä voi tehdä omannäköisen ilman, että tarvitsee aloittaa aivan alusta.

Artikkeliin on haastateltu yrittäjä Enni Karikoskea ja Perheyritysten liiton asiantuntija Krista Elo-Pärssistä.

Yrittäjyystarinat-haastattelusarjassa kerromme kokemuksia ja näkemyksiä yritystoiminnan käynnistämisestä, yrittäjyyden arjesta ja juhlasta. Kaikki yrittäjyystarinat voit lukea täältä: msl.fi/verkko-opisto/bisnesta_keittionpoydalta/haastattelut.

Yrittäjyystarinat ovat osa Maaseuturahaston rahoittamaa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

Yrittäjät Reino ja Aleksi Uusitalo: yrittäjyys koulussa on kannustamista ja arvon antamista jokaiselle oppilaalle

Paperialan perhekonsernin Pyrollin perustaja Reino Uusitalo ja hänen poikansa Aleksi Uusitalo kannustavat kouluja kasvattamaan lasten itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Kouluyhteistyöllä he ovat tarjonneet lapsille tilaisuuksia oppia tekemisen kautta jo 1990-luvulta lähtien. Uusitalot valittiin vuoden YES Kummeiksi 2018.

(Valokuva: Nitroid)

– Koululta tuli varmaan tällainen pyyntö, että lapset voisivat osallistua vessapaperin myyntiin ja saada sitten rahaa koulun retkeä varten.

Näin muistelee teollisuusneuvos ja perheyritys Pyrollin perustaja Reino Uusitalo 1990-luvun alkuvuosia, jolloin hän aloitti kouluyhteistyön Pyhtäällä sijaitsevan Huutjärven yhtenäiskoulun kanssa.

Siitä lähtivät käyntiin Pyrollin ja Huutjärven koulun yhteistyö. Pyroll on paperialan yritys, joten yhteistyölle löytyi toimiva malli: Huutjärven koulun oppilaat saivat suunnitella erilaisia tuotteita, jotka Pyroll sitten valmisti.

Vuosien aikana on syntynyt monia tuotteita: joulupaperia, koteloita, kestokasseja. Kuoseina niissä ovat oppilaiden tekemät piirrokset.

”On ensiarvoisen tärkeää, että lapset pääsevät oppimaan tekemisen kautta ja soveltamaan oppimiaan asioita.”

Lapset ovat päässeet projekteissa myös tutustumaan myyntiin ja markkinointiin ja oppimaan näitä taitoja käytännössä.

Reino ja hänen poikansa, Pyrollin hallituksessa toimiva Aleksi Uusitalo uskovat, että jokainen lapsi on innovatiivinen.

–  Jokaisella tulee kaiken aikaa uusia ideoita, joten on ensiarvoisen tärkeää, että lapset pääsevät oppimaan tekemisen kautta ja soveltamaan oppimiaan asioita. Että lapsi uskoo itseensä, ottaa haasteita ja oppii onnistumisen kautta. Epäonnistumisetkin ovat arvokasta oppimista, Reino Uusitalo sanoo.

– Koulussa olisi hyvä oppia niin, että lapset ovat motivoituneita ja iloisia. Tärkeää on kokeilukulttuuriin kannustaminen, jatkaa Aleksi Uusitalo.

Pyrollin ja Huutjärven yhteistyöhön on jo varhaisesta vaiheesta kuuluneet myös vierailut. Huutjärven koulun oppilaat ja opettajat ovat käyneet tutustumassa Pyrollin toimintaan, ja Reino ja Aleksi Uusitalo ovat puolestaan kertoneet omia uratarinoitaan koululla. Useimmiten kutsu on käynyt erilaisiin yrittäjyys- ja teemapäiviin.

”Toki akateeminen osaaminenkin on arvokasta, mutta vielä arvokkaampaa on jokaisen elämä, ja miten sen elää. Siihen kuuluu sellainen työ, minkä kokee omaksi.”

Mikä on mielestänne tärkein työelämätaito mitä koulussa pitäisi oppia?

– Omien taitojen hyödyntäminen. Tähän olemme lapsia kannustaneet, eli että he pääsevät itse tekemään asioita. Esimerkiksi joulupaperi- ja joulukorttiprojekteissa oppilaat suunnittelivat tuotteita, valitsivat keskenään niistä parhaat, miettivät hinnoittelua ja niin edelleen. Opin ja erehdyksen kautta, Aleksi Uusitalo sanoo.

Reino Uusitalo on samoilla linjoilla.

– Työelämätaitoja voi oppia jo kouluaikana. Yrittäjyys koulussa on kannustamista ja arvon antamista jokaiselle oppilaalle. Kaikki ovat vähän erilaisia: yhtä kiinnostaa koneet ja laitteet, toista tutkimus, kolmatta taiteelliset aineet. Koulu on ohjaamista omien kykyjen suuntaan. Toki akateeminen osaaminenkin on arvokasta, mutta vielä arvokkaampaa on jokaisen elämä, ja miten sen elää. Siihen kuuluu sellainen työ, minkä kokee omaksi.

Entä mitä lapset tahtovat tietää yrittäjyydestä – mikä on vuosien mittaan ollut yleisin kysymys?

– Kai se on ollut se, että saako siitä rahaa, nauravat Uusitalot yhteen ääneen.

– Ja siihen pitää sanoa, että saa tosi paljon, kun tekee paljon töitä. Aloitin itsekin tyhjästä, ja Pyrollin liikevaihto on nyt sata miljoonaa, Reino Uusitalo kertoo.

Onko jotain, mitä opettajien pitäisi ymmärtää yrittäjyydestä?

­– Kunhan on sellainen asenne, että huomioidaan lasten kaikki eri taipumukset ja kiinnostukset eri asioihin. Silloin pystytään ohjaamaan oppilaita niiden suuntaan koulun ohessa.

Uusitalojen mukaan tämä on tärkeää työelämän muuttuessa.

– Ennen koulutettiin vain suuryrityksiä varten, mutta nyt suuryritykset haluavat kumppanuuksia ja verkostoja. Ja suuryritykset mielellään hankkivat tietoa pieniltä, erikoistuneilta yrityksiltä. Valtaosa yrityksistä syntyykin nyt henkilöyrityksinä. Siksi parasta olisi, jos lapset jo koulussa näkisivät, että he voivat tehdä työkseen sitä, mistä he ovat kiinnostuneita, Reino Uusitalo sanoo.

– Eli puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä. Ei yrittäjämäisyys tarkoita aina, että pitää ryhtyä yrittäjäksi vaan että voit soveltaa yrittäjyyden ajatuksia omaan toimenkuvaasi, Aleksi Uusitalo jatkaa.

”Ei pidä lannistua, jos yrittää koulussa eikä pärjää. Se ei tarkoita, etteikö työelämässä pärjäisi samalla yrittäjämäisellä asenteella.”

Onko jotain mitä olette itse oppineet lapsilta?

– Sehän tässä kouluyhteistyössä onkin mahdottoman palkitsevaa. Lapset kokevat ja aistivat aikuisia paremmin mitä tulevaisuus on, ja mitä juttuja on tulossa – siksi olisikin hyvä, jos lapset jo nyt pääsisivät toteuttamaan jollakin tavalla ideoitaan, Reino Uusitalo sanoo.

– Pääosin olemme toimineet alakoululaisten kanssa, ja olen yllättynyt, miten paljon ja hyviä ideoita sieltä tulee. Lapsilta saa usein uutta näkökulmaa johonkin asiaan. Nyt digiaikana heillä on myös hyvät mahdollisuudet kehittää omia ideoitaan, Aleksi Uusitalo sanoo.

Uusitalot ovat sitä mieltä, että nykykoululaisilla on hyvät työelämävalmiudet. Molemmat kehuvat Suomen koulutuslaitosta, osaamisen tasoa ja nuorille avautuvia mahdollisuuksia.

– Olen seurannut oman tyttäreni koulunkäyntiä, ja tuntuu että opetus on käytännönläheisempää kuin muutama vuosikymmen sitten, on kansainvälisyyttä ja digitaalisuutta. Yritän myös kouluvierailuilla puhua, että ei pidä lannistua, jos yrittää koulussa eikä pärjää. Se ei tarkoita, etteikö työelämässä pärjäisi samalla yrittäjämäisellä asenteella. Sellaisia tarinoita on paljon, joissa joku ei ole koulussa pärjännyt eikä ole tavallaan sopinut muottiin, mutta on silti päässyt urallaan huikean pitkälle, Aleksi Uusitalo kertoo.

Lopuksi: onko tuoreilla vuoden YES Kummeilla vinkkejä muille kouluyhteistyötä tekeville yrittäjille?

– Kun antaa vastuun oppilaille ja kuuntelee, niin sillä pääsee pitkälle. Lapsilla on paljon ideoita ja niitä on hauska kuunnella. Meidän tehtävämme on sitten tsempata niitä. Parasta lapsille on se, että jokaiseen oppilaaseen uskotaan yksilönä. Kaikki ovat loistavia. Ja me vanhemmat ihmiset olemme tekemässä heille tietä ja auttamassa heitä tässä vaiheessa. Maailma on heidän ja huominen päivä yrittäjyydessä on heidän, Reino Uusitalo sanoo.

Reino Uusitalo perusti Pyhtään Paperi Oy:n, sittemmin Pyroll Oy:n vuonna 1973. Yritys on Pohjoismaiden johtavia paperin, pahvin, kartongin ja muovin jalostajia. Reino Uusitalo toimii yrityksen toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana. Hänen poikansa Aleksi Uusitalo on Pyrollin hallituksen jäsenenä. Molemmat valittiin vuoden YES Kummeiksi 2018. YES myöntää tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka edistää koulu-yritysyhteistyötä, tuo yrittäjyys- ja työelämätietoutta opettajille sekä lisää kokemuksellaan ja esimerkeillään nuorten yrittäjyys- ja työelämätuntemusta.

Vuoden YES Kummeina 2018 palkittiin isä ja poika

Vuoden YES Kummi -tunnustukset myönnettiin Kotkassa Uskalla yrittää -semifinaalin yhteydessä 8. helmikuuta. Lue uutinen.

YES-verkosto levisi napapiirille: YES Lappi aloitti toimintansa

Tukea yrittäjyyskasvatukseen on tarjolla nyt entistä kattavammin, kun uusi YES-verkoston aluetoimisto, YES Lappi käynnisti toimintansa vuoden alussa.

YES Lappi tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen palveluja kunnille ja oppilaitoksille ja rakentaa paikallisesti koulu-yritysyhteistyötä.

Uusi YES Lapin aluetoimisto sijoittuu Rovaniemelle. Toiminnasta vastaa Lapin ammattikorkeakoulu ja YES-aluepäällikkönä toimii Juhamatti Konttaniemi.

– Lappi alueena on mielestäni aina ollut erityisen hedelmällinen maaperä yrittäjyydelle, koska meidän maakunnastamme löytyy valtavasti erityispiirteitä, vahvuuksia ja erityisesti rohkeutta, jota joku voisi jopa ”lappilaiseksi hulluudeksi” luonnehtia. Täällä osataan kääriä hihat ylös ja ruveta töihin, kun muut sitä vielä pohdiskelevat. Oli jo aikakin saada puoli Suomea kerralla mukaan näin merkittävään yrittäjyyskasvatuksen verkostoon, mitä YES edustaa. Olen erittäin innoissani siitä, että pääsemme tuomaan uusia käytännön oppimenetelmiä ja työkaluja kaikkien lappilaisten koulujen saataville, kuntien ja koulujen tarpeet huomioiden, kertoo Konttaniemi.

Valtakunnallisen YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen iloitsee YES-verkoston laajenemisesta pohjoiseen.

– YES-verkoston palveluille ja paikalliselle tuelle on selkeästi tarvetta. Verkosto laajeni viimeksi syksyllä, kun YES Imatra aloitti, ja nyt saamme toimintaan mukaan myös Pohjois-Suomen. On upeaa, että YES Lappi lähtee tukemaan oppilaitoksia ja kehittämään koulujen ja työelämän välistä yhteistyötä.

Lapin ammattikorkeakoulu vahvana aluetoimijana haluaa jalkautua entistä voimakkaammin maakuntaan ja sen toimijoiden pariin yrittäjyyskasvatuksessa.

– YES-verkoston avulla pystymme kehittämään ja verkottamaan Lappia sekä omaa organisaatiotamme. Tulevaisuuden tavoitteena on, että jokaisella lappilaisella opettajalla olisi saatavilla työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla toteuttaa yrittäjyyskasvatusta työssään. Lisäksi erityisen tärkeänä tavoitteena on, että lappilaiset nuoret koulutusasteesta riippumatta saisivat opiskeluidensa aikana erinomaiset valmiudet yrittäjämäiseen asenteeseen ja toimintakulttuuriin sekä oppisivat työelämässä tarvittavia tärkeitä taitoja, Konttaniemi sanoo.

 

YES Lappi on myös Facebookissa, käy seuraamassa: facebook.com/yeslappi

 

Vuoden YES Kummeina 2018 palkittiin isä ja poika: Reino ja Aleksi Uusitalo ovat toimineet Huutjärven koulun yrityskummeina jo 20 vuotta

YES-verkosto palkitsee vuosittain yrittäjän tai työelämän asiantuntijan, joka on toiminut vapaaehtoisena YES Kummina kouluyhteistyössä. Tänä vuonna vuoden YES Kummi -tunnustuksen sai kaksi henkilöä, Pyroll Oy:n Reino ja Aleksi Uusitalo.

Vuoden YES Kummit palkittiin torstaina 8.2.2018 Kotkan kauppakeskus Pasaatissa järjestetyissä Nuori Yrittäjyys ry:n (NY) Uskalla Yrittää -kilpailun semifinaalissa. Kuvassa vasemmalta YES ry:n koulutuspäällikkö Elli-Noora Kumpulainen, Reino Uusitalo, hänen vaimonsa Päivi Uusitalo ja YES Kotka-haminan aluepäällikkö Maarit Koverola.

– Reino ja Aleksi Uusitalo ovat toimineet Huutjärven koulun yrityskummeina aktiivisesti jo parinkymmenen vuoden ajan. Sinä aikana he ovat osallistuneet lukuisiin koulun yrittäjyysprojekteihin ja teemapäiviin, tarjonneet tet-paikkoja koulun opettajille ja kertoneet yrittäjätarinaansa koulun oppitunneilla. Pyroll Oy on myös tukenut koulun yrittäjyyskasvatustyötä taloudellisesti, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Teollisuusneuvos Reino Uusitalo perusti Pyhtään Paperi Oy:n, sittemmin Pyroll Oy:n vuonna 1973. Pyroll on Pohjoismaiden johtavia paperin, pahvin, kartongin ja muovin jalostajia. Reino Uusitalo toimii yrityksen toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana. Hänen poikansa Aleksi Uusitalo on Pyrollin hallituksen jäsenenä.

YES Kotka-Haminan aluepäällikkö Maarit Koverola kehuu Uusitaloja aktiivisesta osallistumisesta koulun toimintaan ja oppilaiden kannustamiseen.

– Uusitalot ovat mahdollistaneet kaikille koulun oppilaille upeita yrittäjämäisiä kokemuksia. He ovat olleet keskeisessä roolissa muun muassa koulun keittokirja- ja kestokassiprojekteissa sekä joulupaperiprojektissa, joissa he neuvoivat ja tsemppasivat oppilaita myyntityössä Diili-ohjelman tyyliin, Koverola sanoo.

Myös Huutjärven koulun rehtori Sari Hakulinen kiittää tuoreita Vuoden YES Kummeja pitkästä yhteistyöstä.

Reino on käynyt usein koulullamme kertomassa harrastuksistaan ja siitä, miten hän jo pikkupoikana aloitti yritystoimintansa myymällä joulukortteja. Isä sekä poika ovat aivan ihania ihmisiä, jotka aina ystävällisesti auttavat ja tukevat koulumme toimintaa. Heidän kanssaan on helppo tehdä yhteistyötä, suuret kiitokset heille.

– Nuoret ovat tulevaisuus. Heillä on innovaatioita ja hyvä asenne – eletään tässä päivässä ja katsotaan tulevaisuuteen, Uusitalo sanoo.

 

Tutustu YES Kummi -toimintaan: yeskummit.fi

Nuoret tarvitsevat tukea ja kannustusta – yrittäjämäinen toimintakulttuuri on koko koulun voimavara

Yrittäjyyskasvatus ei ole yksittäisten opettajien työtä, vaan yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa kannattaa rakentaa koko oppilaitokseen. Vuonna 2017 YES-verkosto oli mukana kehittämässä 127 oppilaitoksen toimintakulttuuria.

YES-verkosto lupasi viime vuonna Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi tarjota kuluvan vuoden aikana 100 oppilaitokselle mahdollisuuden lähteä kehittämään yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

Tavoite saavutettiin ja vähän ylikin: Viime vuonna YES-verkosto oli mukana kehittämässä 127 oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta.

– Yrittäjyyskasvatuksessa olennaista on motivoida ja innostaa lapsia ja nuoria. Näin heissä syntyy halu kokeilla ja toteuttaa omia ideoita, ja luottamus omiin kykyihin kasvaa. Siksi yrittäjyyskasvatus kuuluu jokaiselle oppitunnille ja koko koulun toimintakulttuuriin, muistuttaa YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

­– Tavoitteenamme on, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Tarjoamme tukea ja valmennusta yksittäisten opettajien ja rehtorien lisäksi erityisesti oppilaitoksille, jotta yrittäjyyskasvatus juurtuisi koko opetusyhteisöön.

YES-aluetoimija on paikallinen asiantuntija ja kehitystyön tuki

YES-verkosto toimii tällä hetkellä 14 alueella ympäri Suomea, ja YES-aluetoimijat ovat oppilaitosten tukena yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja paikallisena opetuksen ja työelämän verkottajana.

– Suosittu tapa lähteä kehittämään kouluun yrittäjämäisempää toimintakulttuuria on esimerkiksi YES Pedagogiikkapaja, jossa tutustutaan yrittäjyyskasvatuksen perusperiaatteisiin, arvioidaan nykytilanne ja lähdetään yhdessä pohtimaan, mitä pitää tehdä. YES-aluetoimijat ovat järjestäneet oppilaitoksille myös veso-koulutuksia ja muita valmennuksia.

Opettajille on tarjolla maksutonta materiaalia ja malleja yrittäjyyskasvatukseen

YES-verkosto tarjoaa oppilaitoksille alueellisen asiantuntijaverkostonsa tuen sekä mallinsa ja materiaalinsa.

Konkreettisia välineitä ovat esimerkiksi YESin Yrittäjyyskasvatuksen työkirja ja sen sisältämät työkalut, kuten vuosikello, Ehjä polku ja Yrittäjämäinen oppilaitos -pohja.

Uusimpana materiaalina on joulukuussa julkaistu Kokeile-katalogi, johon on kerätty 33 mallia, joilla oppilaitokset eri puolilla Suomea tällä hetkellä toteuttavat yrittäjyyskasvatusta ja työelämäyhteistyötä.

– Näistä malleista huomaa, että yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä ja kokeiluista oppimista. Opettajan itse ei tarvitse olla yrittäjyyden tai työelämän asiantuntija, sillä tukea ja kumppaneita näiden taitojen opettamiseen löytyy. Opettaja löytää yrittäjiä ja työelämän asiantuntijoita kouluvierailijoiksi tai koulun projekteihin esimerkiksi YES-kummiportaalista, Lehtonen muistuttaa.

 

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja antaa vinkkejä koulu-yritysyhteistyöhön – niin kouluille kuin yrityksille ja yrittäjäjärjestöillekin.

Näin lukiot kehittävät toimintakulttuuriaan

YES – Lukiot työelämään -hankkessa 17 lukiota rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. YESin ystäväkirja-juttusarjassa esittelemme hankkeessa mukana olevien lukioiden yrittäjyyskasvatusta.

YES Kummit

Löydä uusia työelämän kumppaneita opetukseen! Osoitteessa yeskummit.fi voit hakea sopivia kummeja ja pyytää heitä yhteistyöhön.

 

 

 

 

 

 

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Mikkelin lukio. Lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa. Uutena tapana toteuttaa teemaopintoja on Projektiviikko, jossa myös opiskelijat pääsevät suunnittelemaan kurssisisältöjä.

Tämän ystäväkirjan täytti Mikkelin lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Eeva Pulkkinen

lukion nimi: Mikkelin lukio
paikkakunta: Mikkeli
opiskelijoita: noin 730
opettajia: noin 50

Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Meillä on Mikkelin lukiossa kaksi valinnaista yrittäjyyskurssia. Lukion omalla suositulla kurssilla Yrittäjyys ja yritys Suomessa käsitellään yrittäjyyttä sekä sisäisenä toimintamallina että liiketoiminnallisena osana yhteiskuntaa. Työtapana on portfolio-opiskelu, jossa opiskelija kehittää omasta liike-ideastaan yrityksen. Kurssiin sisältyy myös yrityskäyntejä seutukunnalla toimiviin yrityksiin.

Toinen yrittäjyyskurssi, Taloudellisen tiedotustoimiston tuottama verkkokurssi Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen järjestetään ensimmäistä kertaa kevätlukukaudella 2018.

Tavoitteena tuleville lukuvuosille on, että tarjoamme myös muita TAT:n verkkokursseja Mikkelin lukion opiskelijoille ns. hybridi-opetuksena, eli siinä hyödynnetään sekä opettajan lähiopetusta että verkko-opiskelua.

Minä tulevaisuuden yrittäjä -kurssi. Kuva: Hellot Valokuvaus

Näkyykö meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus myös muissa oppiaineissa?

Kyllä, monilla kursseilla tehdään yhteistyötä sekä korkeakoulujen että paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi biologian opiskelijat vierailevat säännöllisesti Islab-laboratoriossa, kemian opiskelijat tekevät tutustumisretkiä jatko-opintoihin liittyen ja psykologian syventävillä kursseilla tehdään vierailuja alan yrittäjien luo.

Viime syksynä äidinkielen opettajat järjestivät kokonaisen lukutaitoon ja kirjallisuuteen liittyvän teemapäivän, jossa opiskelijat tutustuivat eri ammattilaisten avulla kieleen ja kirjallisuuteen.

Näiden lisäksi meillä on lukuisia muita eri kursseihin kytkettyjä kokonaisuuksia, jotka lisäävät opiskelijoiden tietoutta työelämässä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Kyllä,  uudenlainen tapa lukiossamme järjestää monen eri oppiaineen ainerajoja ylittäviä ja laajoja yhteistyöverkostoja hyödyntäviä teemaopintoja on ollut Projektiviikko. Projektiviikolla ei ole lukujärjestyksen mukaista opetusta, vaan viikon mittaisia kursseja, joista opiskelija valitsee itselleen yhden.

Mikkelin toisen asteen projektiviikko toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017, jolloin kursseja järjestettiin yli 25. Kurssit painottivat muun muassa työelämälähtöisyyttä, yhteistyötä, yhteiskunnallista ja ilmiöpohjaista oppimista sekä opiskelun projektimaisuutta.

Seuraava projektiviikko on huhtikuussa 2018. Järjestäjinä on Mikkelin kaupunki ja YES lukiot työelämään -hanke yhdessä lukuisten kursseja järjestäneiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Minä tulevaisuuden yrittäjänä -kurssilaisia projektiviikon viimeisenä päivänä auditoriossa, hetki ennen kuin omien yritysideoiden pitchaus alkoi. Kuva: Eeva Pulkkinen

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Tulevalla projektiviikolla opiskelijoiden on itse mahdollista suunnitella viikon mittainen kurssi, jossa he itse suunnittelevat ja toteuttavat kurssisuoritukseen vaadittavat tehtävät ohjaavan opettajan avustuksella. Kurssi voi olla joko opiskelijan yksin suunnittelema ja toteuttama tai opiskelijaryhmän suunnittelema kurssi, jonne voi osallistua myös muita viikon aikana.

Toki myös aktiivinen opiskelijakunnan hallitus toimii opiskelijoiden äänenä koulun toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi YES-tiimiin kuuluu opiskelijakunnan puheenjohtajisto – oli itsestään selvää, että haluamme tiimiin opiskelijoiden äänen kuuluviin!

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä?

Pidimme Yrittäjän Päivän 5. syyskuuta teemapäivänä. Koulumme on iso ja ylioppilaskokeiden painaessa päälle ei suuren massatilaisuuden järjestäminen tuntunut mielekkäältä. Siksi toteutimme päivän niin, että opettajat kutsuivat vieraakseen tunnille kurssin aiheisiin sopivan yrittäjän tai järjesti omalle ryhmälleen vierailun koulun ulkopuolelle.

Päivän aikana esimerkiksi apteekkari vieraili kemian tunneilla, toimintaterapeuttiyrittäjä terveystiedon tunneilla, toimittaja yhteiskuntaopin tunnilla sekä te-toimiston kansainvälisen työnvälityksen neuvoja yhteiskuntaopin EU-kurssilla.

Päivä onnistui hienosti – tällä tavoin opiskelijatkin saivat varmasti vierailusta enemmän irti, kun he liittivät opiskeltavan aineen asioita eri ammateissa tarvittaviin taitoihin!  Yrittäjänpäivää on tarkoitus toteuttaa koulussamme eri oppitunteihin kytkien myös jatkossa.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Kyllä. Yritys ja yrittäjyys Suomessa -kurssilla opiskelijat kehittävät omasta liikeideastaan oman yrityksen. Myös Projektiviikolla järjestettävällä Minä tulevaisuuden yrittäjänä -kurssilla opiskelijat kehittävät omaa liiketoimintaideaansa ja esittelevät tuotoksena viimeisen päivän pitchaustilaisuudessa.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille?

Syyslukukaudella YES-tiimimme suunnitteli lukion opettajille suunnatun “YES Business Tour” -yritysvierailukierroksen. Iltapäivään osallistui 50:stä opettajasta 30 ja palaute oli erinomaista!

Vierailimme lasikuitumateriaaleja valmistavassa kansainvälisessä tehtaassa, paikallisessa mediatalossa sekä luomu- ja lähiruokaa tarjoavassa perheyrityksessä. Viimeisessä vierailukohteessa myös alueen yrittäjäjärjestön edustaja loi katsauksen tulevaisuuden työelämään.

Koulutuksesta sai puolikkaan vesopäivän. Samantyyppinen veso-iltapäivä on tarkoitus myös ensi syksynä, sillä opettajat kokivat yritysvierailut virkistäviksi ja erittäin hyödyllisiksi oman ammattitaidon ja aluetalouden ymmärtämisen kannalta.

Tulevan projektiviikon aikana opiskelijoille on tarkoitus laittaa tarjolle LukioTET2.0-tyyppinen työelämään tutustumisjakso, jossa opiskelijat pääsevät pienissä ryhmissä ratkomaan alueen yritysten asettamia kysymyksiä.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Totta kai! Yrittäjyyskasvatuksen ideoinnissa ja toteutuksessa auttaa YESin projektipäällikkö sekä YES –Lukiot työelämään -hankkeen vastuuopettaja koululla. Lisäksi YES-tiimin työskentelyyn osallistuminen on kaikille opettajille avointa, mukaan saa tulla kuka vain ketä toiminta kiinnostaa!

Mikkelissä on lisäksi hyvät mahdollisuudet saada yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvää koulutusta ison ammattikorkeakoulun ja yliopistotoimijoiden tarjoaman täydennyskoulutuksen vuoksi.

YES-meiningillä eteenpäin! Eeva Pulkkinen on YES-hankkeen vastuuopettaja Mikkelin lukiossa. Kuva: Eeva Pulkkinen

Mikkelin lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyys-
kasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

 

Nuori hyönteisruokayrittäjä: parasta on onnistumisen fiilikset ja uuden oppiminen

Viime tammikuussa Iida Hokkanen osallistui yliopisto-opintojensa kautta yrittäjyyskurssille, joka teki hänestä yhden hyönteisruokaa kehittävän Entiksen osakkaista ja yrityksen markkinointivastaavan.

Hokkasen ensimmäinen vuosi yrittäjänä on opettanut hänelle paljon yrittäjyydestä.

Yrittäjyyskurssilta eväitä oman bisneksen pyörittämiseen

Entomophagy Solutions Oy:n eli tuttavallisemmin Entiksen perustajat tapasivat ensimmäisen kerran vuoden 2017 alussa Turun yliopiston ja Turun Humakin yhteisellä NY Start Up -kurssilla. Yrityksen perustajat eli Antti NuutinenSamuli TaskilaLaura AlajuuriJussi Heikkinen ja Iida Hokkanen löysivät kurssilla yhteisen sävelen tekemiseen ja perustivat yhdessä harjoitusyrityksen. Syntyi Entis, jonka idea on kehittää hyönteisruokaa suomalaisista raaka-aineista.

– Lähdin kouluni tarjoamalle yrittäjyyskurssille ilman omaa bisnesideaa mutta tiesin, että haluan tehdä jotain yrittäjyyteen liittyvää, Hokkanen kertoo päätöksestään osallistua koulunsa tarjoamalle kurssille.

Mistä oman yrityksen rakentaminen alkoi?

Tiimin muodostuttua ja bisnesidean kirkastuttua oli aika pohtia yrityksen toimintamallia. Entiksen moniammatillinen tiimi lähti nopeasti kehittelemään ensimmäistä tuotettaan. Kurssi toimi hyvänä ympäristönä yrittäjyyden ensi askeleiden ottamiseen. Tiimi järjesti muun muassa kokkausiltoja, joissa he kokeilivat erilaisia hyönteisreseptejä ja kehittivät tuotteitaan.

– Vajaassa vuodessa olen oppinut paljon alasta. Olen lisäksi yhdistänyt kaikki koulutyöni yrityksemme aihepiiriin, toteaa Hokkanen.


Hyönteisruokaa kehittävän Entiksen nuorilla yrittäjillä on takanaan opettavainen vuosi, joka on tarjonnut onnistumisen kokemuksia. Kuvassa Entiksen tiimi eli Iida Hokkanen (vas.), Samuli Taskila, Antti Nuutinen, Jussi Heikkinen ja Laura Alajuuri. Kuva: Nuori Yrittäjyys ry

Mitä harjoitusyrityksen jälkeen?

Keväällä Entis osallistui Uskalla yrittää -finaaliin, jossa palkittiin parhaat nuoret yrittäjät vuodelle 2017, ja vei korkeakoulusarjan voiton.

– Tunnustuksen myötä saimme vahvistusta siihen, että yritysideassamme on potentiaalia. Start Up -kurssin päätyttyä keväällä totesimme, että nyt mennään täysillä tai ei ollenkaan. Päätimme perustaa osakeyhtiön, ja tehdä tätä kunnolla.

Kesällä tuore yritys haki vielä lisäosaamista Start up journey -kiihdytysohjelmasta.

– Yksi tärkeimmistä asioista yrittäjyydessä on verkostoituminen. Kiihdytysohjelman antia olivatkin verkostoituminen ja eri alojen asiantuntijoiden tapaaminen.

Yrittäjä ei lannistu pienistä – ongelmatilanteissa tukea on saatavilla

– Yrittäjyys on antanut minulle paljon onnistumisen fiiliksiä. Välillä kuitenkin tulee tunne, että tämä ei ehkä onnistukaan. Meidän tiimi ei kuitenkaan lannistu pienistä ja etsimme aina ongelmiin vaihtoehtoisia ratkaisuja. Yrittäjyys on paljon riskien ja epävarmuuden sietämistä.

Hokkanen nostaa verkostot yrittäjälle tärkeäksi avunlähteeksi. Entiksen tiimin etuna on ollut tiimin jäsenten monialaisuus. Joukossa on niin elintarviketeollisuuden, juridiikan kuin markkinoinnin osaajia. Apua yrittäjyyden pulmiin tiimi on hakenut oman kotikaupungin Turun aloittavan yrityksen palveluista.

Kannattaa uskaltaa ryhtyä yrittäjäksi!

Hokkasen viesti yrittäjyyttä pohtiville on selkeä: kannattaa uskaltaa!

– Minusta tuntuu, että ihmiset mieltävät yrittämisen pelottavaksi ja pelkäävät taloudellisia riskejä. Riski ei ole korkea, mikäli valitsee oikean yritysmuodon. Yrittäjyyden ei tarvitse olla pelottava juttu. Rohkeasti vaan tekemään, mitään rakettitiedettä se ei ole. On tärkeää löytää paikat, joista saa apua. Jos ei esimerkiksi ole tietämystä kirjanpidosta, niin apua voi aina kysyä.

Yrittäjyystarinat-haastattelusarjassa kerromme kokemuksia ja näkemyksiä yritystoiminnan käynnistämisestä, yrittäjyyden arjesta ja juhlasta. Kaikki yrittäjyystarinat voit lukea täältä: msl.fi/verkko-opisto/bisnesta_keittionpoydalta/haastattelut.

Yrittäjyystarinat ovat osa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

Kokeilisitko? Esittelemme 33 hyväksi havaittua mallia yrittäjyyskasvatukseen

Uusi YES-katalogi tarjoaa malleja yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittämiseen oppilaitoksissa.

YES-katalogiin on koottu case-esimerkkejä siitä, miten tällä hetkellä ympäri Suomea oppilaitokset rakentavat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

– YES-katalogin nimi Kokeile kuvastaa sitä toimintakulttuurin muutosta, jota me YES-verkostossa pyrimme edistämään oppilaitoksissa. Rohkeasti kokeilemalla ja yhteistyössä oppilaitosten ulkopuolisten toimijoiden kanssa voimme kehittää entistä työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-katalogissa on esitelty 33 case-esimerkkiä eri puolilta Suomea kaikilta kouluasteilta.

– Kaikista kokeiluista ei synny pysyviä toimintamalleja, vaan toimintakulttuuri muuttuu epäonnistumisten, kokeilujen ja kehittämisen kautta. YES-katalogiin olemme valinneet erityisesti sellaisia malleja, jotka on hyväksi havaittu ja jotka ovat jo vakiintuneet oppilaitoksen toimintatapoihin. Katalogin esimerkit ovat siis sellaisia, jotka ovat tällä hetkellä käytössä kouluissa ympäri Suomea.Katalogin caset on jaoteltu teemoittain.

Lehtonen toivoo, että erityisesti oppilaitosten johto ja kuntien sivistystoimi tutustuvat katalogin malleihin ja lähtevät kehittämään yrittäjyyskasvatusta yhdessä. Julkaisu antaa ideoita myös yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille työelämän toimijoille.

­– Yrittäjyyskasvatuksen ei tule enää olla yksittäisten opettajien harteilla, vaan sitä tehdään yhdessä. Yhteinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyö on myös edellytys kuntien elinvoimaisuudelle. YES-verkoston tavoitteena on, että oppilaitoksissa kasvaa yritteliäitä, oma-aloitteisia nuoria, joilla on aktiivinen elämänasenne ja jotka hallitsevat elämässä ja työelämässä tarvittavat taidot.

Uutta YES-katalogia jakavat YES-aluetoimistot ja sen voi lukea myös sähköisenä YESin nettisivuilta.

Lisää työkaluja yrittäjyyskasvatukseen löytyy YES-verkosto aiemmin julkaisemasta Yrittäjyyskasvatuksen työkirjasta. Työkirja ja sen sähköiset materiaalit löytyvät osoitteesta osoitteesta yesverkosto.fi/tyokirja.

 

 

 

 

 

 

 

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php