Koulutuksen uudet yrittäjyyslinjaukset: 3 kysymystä + 3 vinkkiä

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi maaliskuussa uudet yrittäjyyslinjaukset yrittäjyyden edistämiseen, yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjyyskasvatukseen.

Kysymme YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtoselta kolme tiukkaa kysymystä linjauksista. Lehtonen antaa myös kolme vinkkiä parhaisiin yrittäjyyskasvatuksen työkaluihin.

YES ry:n toiminnanjohtaja ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija Sanna Lehtonen oli linjaukset valmistelleen ohjausryhmän jäsen. Kysymme Lehtoselta, mitä mieltä hän on linjauksista – entä mitä opettajien ja rehtorien pitäisi niiden kanssa tehdä?

 

Ensimmäinen kysymys: Yrittäjyyslinjauksissa on 35 linjausta jaettuna neljään eri osa-alueeseen. Mikä linjauksista toteutuu mielestäsi nyt parhaiten, entä missä on eniten haasteita saada toteutettua?

Sanna Lehtonen: Pisimmällä ollaan mielestäni yrittäjyyttä tukevan koulutuksen alueella. Yhä useammalla oppilaalla ja opiskelijalla on nykyään mahdollisuus saada paitsi yrittäjyysopintoja, myös yleisesti koulutusta, joka tukee yrittäjämäisen asenteen kehittymistä. Se ei vieläkään toteudu täydellisesti, mutta paljon on menty eteenpäin.

Tärkeää olisi saada yrittäjyyskasvatuksen polku jatkumaan katkeamattomana aina esiopetuksesta korkea-asteelle saakka niin, että lasten ja nuorten yrittäjämäisen asenteen ja osaamisen kehittyminen otetaan huomioon joka luokka-asteella.

Eniten haasteita on mielestäni vielä siinä, että ymmärrämme johtamisen merkityksen yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana. Johdon on annettava opetushenkilöstölle mahdollisuus muuttaa omaa opettajuuttaan. Yrittäjyyskasvatusta ei voi enää laittaa yhden opettajan harteille, vaan koko oppilaitos pitää ottaa mukaan rakentamaan yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja kokeilukulttuuria. Suomessa näkyy vielä isoja eroja oppilaitosten välillä.

Toinen kysymys: Mitä sanoisit niille opettajille, jotka sanovat, että yrittäjyyskasvatus on ihan kiva juttu, mutta siihen ei ole aikaa, kun kaikkea muutakin ylimääräistä pitäisi ehtiä toteuttaa?

Sanna Lehtonen: Ainakin sanoisin, että yrittäjyyskasvatus ei ole mikään ylimääräinen juttu – jo opetussuunnitelmat edellyttävät, että yrittäjyyskasvatus on osa kaikkea koulutusta. Tätä ajattelua yrittäjyyslinjauksetkin tukevat.

Olen myös oikeasti sitä mieltä, että suunnitelmallinen yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisten toimintatapojen ottaminen niin omaan opetukseen kuin oppilaan tekemiseen päinvastoin tuo lisää aikaa tehdä jotain muuta. Kun oppilas ottaa enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, niin opettajalta vapautuu enemmän aikaa oppilaan tukemiseen ja ohjaamiseen.

Kokemukseni mukaan ne opettajat, jotka uskaltavat uudistaa opettajuuttaan ja kokeilla uusia toimintatapoja, ovat vähiten kyynisiä ja suhtautuvat luottavaisimmin omaankin tulevaisuuteensa.

Kolmas kysymys: Miten mielestäsi koulujen kannattaa tehdä, jotta yrittäjyyslinjaukset tulisivat hyödynnetyksi parhaiten?

Sanna Lehtonen: Koko opetushenkilöstön kannattaa istua hetkeksi yhdessä alas ja miettiä: Mitä nämä yrittäjyyslinjaukset tarkoittavat meidän oppilaitoksessamme? Mikä toteutuu, mitä pitää kehittää ja miten? Avainasemassa ovat tietysti rehtorit ja oppilaitoksen muu johto, jotta jokainen opettaja kokee, että hän saa kehitystyölleen tukea.

Suosittelen yrittäjyyslinjausten tueksi myös YESin yrittäjyyskasvatuksen työkirjaa, josta löytyy paljon lisää työkaluja yrittäjyyskasvatukseen.

Niin, hyviä työkaluja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen on kerätty myös yrittäjyyslinjauksiin. Nimeä mielestäsi kolme parasta työkalua tai toimintatapaa, jolla yrittäjyyskasvatusta toteutetaan vuonna 2017!

Sanna Lehtonen: Yksi tärkeimmistä laajemmista kokonaisuuksista on huolehtia opettajien koulutuksista. Sen lisäksi, että täydennyskoulutuksia pitää olla riittävästi, yrittäjyyskasvatus pitää huomioida kattavasti jo opettajiksi opiskelevien opinnoissa. Koska opetussuunnitelmat edellyttävät yrittäjyyskasvatuksen viemistä laaja-alaisesti kaikkiin opintoihin, pitää sen näkyä kokonaisvaltaisesti myös opiskeltavissa sisällöissä yksittäisten kurssien sijasta.

Toiseksi nostaisin koulu-yritysyhteistyön ja tästä esimerkkinä YES-verkoston toteuttamat YES Ope-yrittäjätreffit. Saamme näistä valtavan hyvää palautetta kaikilta, ja monet Ope-yrittäjätreffit ovat käynnistäneet aivan huikeita projekteja. Mutta ennen kaikkea ne ovat luoneet pysyvää yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille.

Samoin täytyy mainita YES Kummit eli yrittäjät ja muut työelämän vapaaehtoiset, jotka ovat koulujen tukena yrittäjyyskasvatuksessa ja näyttävät lapsille ja nuorille mallia yrittämisestä ja työn tekemisestä. Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa yhteistyö ja yhteistyötaidot ovat yhä tärkeämpiä, ja yhteistyö YES Kummien kanssa luo kouluille tärkeitä kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään.

Kolmanneksi toimintatavaksi nostaisin tiimiajattelun ja verkostomaisen toimintatavan, eli yhteistyön tärkeys tässäkin nousee jälleen esiin. Hyvänä esimerkkinä tiimityöstä on oppilaitoskohtaiset yrittäjyyskasvatustiimit ja laajempina yhteistyömuotoina paikalliset ja alueelliset YES Tiimit. Näissä eri alueiden edustajat suunnittelevat, kehittävät ja toteuttavat yrittäjyyskasvatusta yhdessä.

Tiimit ovat hyvä foorumi varmistaa, että muun muassa yrittäjyyslinjaukset ja esimerkiksi maakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat toteutuvat. Yksinkertaisimmalla tasolla tiimiajattelua voi toteuttaa tietysti tiimi- ja pariopettajuudella.

Lataa Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017 täältä: minedu.fi/yrittajyyslinjaukset

Tutustu yrittäjyyskasvatuksen työkirjaan

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja on työkalu uusien ideoiden kehittämiseen ja koulutuksen uudistamiseen. Sen avulla oppilaitokset voivat rakentaa työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria.

YESin koulu-yritysyhteistyön palvelut

Lue lisää YES Kummeista, Ope-yrittäjätreffeistä, YES Cafésta ja muista palveluista.

Tilaa YES-uutiskirje

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat uutisia yrittäjyyskasvatuksta sekä tietoa valmennuksista, tapahtumista ja materiaaleista suoraan sähköpostiisi.

OPSien yrittäjyyskasvatus haltuun: opettajille oma työkirja

tyokirja_kansiYES-verkosto julkaisee 5.9.2016 yrittäjyyskasvatuksen työkirjan opettajille, rehtoreille ja työelämän yhteiskumppaneille. Työkirja antaa kouluille tukea opetussuunnitelmien yrittäjyyskasvatuksen oppimistavoitteiden saavuttamiseen. 

– Yrittäjyyskasvatuksen työkirja on työkalu, jonka tarjoamme uusien ideoiden kehittämiseen ja koulutuksen uudistamiseen. Sen avulla oppilaitokset voivat rakentaa työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja sisältää konkreettisia työkaluja oppilaitosten sisäiseen kehittämistyöhön sekä yhteistyöhön työelämän kanssa, joten se sopii myös yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille työelämän toimijoille.

– Julkisuudessa puhutaan nyt paljon työelämän muuttuvista vaatimuksista, digitaalisuudesta, laaja-alaisuudesta ja opettajan roolin muutoksesta. Onko opettajilla valmiudet toteuttaa uusia opetussuunnitelmia, entä onko näistä muutoksista ehditty keskustella oppilaitoksen toimintakulttuurin tasolla? Työkirjalla tahdomme tukea koko oppilaitoksen yhteisöä antamalla työkaluja muuttaa opetusta yhdessä, Lehtonen kertoo.

Työkirja antaa välineet oppilaitoksen toimintakulttuurin nykytilan kartoittamiseen ja kehittämiskohteiden pohtimiseen. Se antaa perustiedot ops-uudistuksesta ja kertoo, miten yrittäjyyskasvatuksella voi toteuttaa opetussuunnitelmien tavoitteita. Työkirjaan on myös koottu konkreettisia ja hyväksi havaittuja työkaluja työelämäyhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Lisäksi työkirjasta löytyy yhteen koottuna Suomen keskeiset yrittäjyyskasvatuksen toimijat ja heidän koulutukselle tarjoamat palvelunsa. Yrittäjyyskasvatuksen työkirja sopii käytettäväksi hyvin kaikilla kouluasteilla.

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja julkaistaan sekä painettuna että verkkoversiona Yrittäjän Päivänä 5.9.2016.

Sivulta yesverkosto.fi/tyokirja voi ladata myös työkirjan liitteet, joita voi käyttää sekä digitaalisina työkaluina tai tulostettuina työskentelypohjina. Painettua työkirjaa jakaa YES-alueverkosto.

YES-verkosto tarjoaa myös Yrittäjyyskasvatuksen työkirjan teemoihin maksutonta koulutusta oppilaitoksille lukuvuonna 2016–2017. Oppilaitokset voivat pyytää koulutuksia omalta YES-aluetoimijaltaan.

 

Millainen yrittäjyyskasvattaja olet? Tee nettitesti!

 

Työkirjaan liittyy myös yrittäjyyskasvattajan roolia tiimissä kartoittava persoonallisuustesti Millainen yrittäjyyskasvattaja olet?, jonka voit tehdä täällä.

 

Työelämää ei ole varaa sivuuttaa – lukiot tarvitsevat toimintakulttuurin muutosta

kunkoululoppuuKun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat edelleen kouluun lisää työelämätietoja. YES muistuttaa, että työkaluja, tukea ja verkostoja koulujen työelämäyhteistyöhön on tarjolla.

Jopa 65 % lukiolaisista kaipaa kouluun lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta, käy ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston TATin teettämästä Kun koulu loppuu 2016 -tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan on huolestuttavaa, että vaikka lisää työelämätietoa kaipaavien nuorten määrä on ollut suuri jo usean vuoden ajan, näyttää tilanne pysyvän vuodesta toiseen samana. Myös välivuoden suosio on vakiintunut: neljännes lukiolaisista aikoo pitää välivuoden ylioppilaaksi valmistuttuaan, tytöistä jopa joka kolmas. Vielä vuonna 2014 välivuotta suunnitteli viidennes lukiolaisista.

Lukiolaisista 78 % kokee saavansa hyvin ohjausta lukio-opintoihin, mutta vain 43 % koki saaneensa riittävästi ohjausta jatko-opintoihin ja 30 % uravalintoihin liittyen.

– Nuoren työelämään valmentaminen on koko koulun ja jokaisen opettajan tehtävä, ei vain opon. Meillä on Suomessa paljon edelläkävijäkouluja, joissa tehdään paljon työelämäyhteistyötä ja joiden koko toimintakulttuuria on kehitetty yrittäjämäisemmäksi, mutta yrittäjyyskasvatus ja työelämälähtöinen opetus on jokaisen nuoren oikeus, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Lehtonen muistuttaa, että uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden muuttaa lukion toimintakulttuuria, kunhan uudistukseen sitoutuu koko koulu ja etenkin sen johto.

–  Näistä asioista tulee keskustella yhdessä koko koulun kesken, jotta kaikki saadaan mukaan ja jokainen opettaja tietää saavansa tukea. Työkaluja, tukea ja verkostoja koulujen työelämäyhteistyöhön on tarjolla.

Hyviä työelämäyhteistyön malleja ovat esimerkiksi YES Ope-yrittäjätreffit, joissa opettajat ja paikalliset yrittäjät pääsevät keskustelemaan ja suunnittelemaan yhteistyötä. YES Kummit puolestaan ovat yrittäjiä ja työelämän vapaaehtoisia, jotka tekevät työelämäyhteistyötä koulujen kanssa ja antavat nuorille tietoa työelämästä. Koulujen on mahdollista myös pyytää virtuaalista vierailua oppitunnille TATin asiantuntijaverkostolta.

– Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan nuorten toivelistassa ovat kohtaamiset eri alojen ammattilaisten kanssa sekä yritysten kanssa tehtävä yhteistyö kaikissa oppiaineissa. Siksi YES Kummeja ja muita työelämäkontakteja kannattaa hyödyntää pitkin lukuvuotta ja eri oppitunneilla, ei vain vuosittaisilla työelämä- tai yrittäjyyspäivillä. YES Kummit tuovat kouluun tuoretta tietoa yrittäjyydestä ja työelämässä tarvittavista taidoista. Opettajan ei itse tarvitse tietää ja osata kaikkea, Lehtonen muistuttaa.

Tutustu Kun koulu loppuu – Nuorten unelmia -julkaisuun.

Tutustu YESin palveluihin

Millainen on yrittäjämäinen lukio? Katso Prezi-esitys:

Lue lisää uutisia aiheesta:

30.3.2016 Miten teidän koulu viettää Yrittäjän päivää 5.9.? Aloita työelämäyhteistyö nyt!
23.2.2016 Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia luo yhdessä tekemisen kulttuuria
11.2.2016 Opettajat kaipaavat opetuksen uudistamisessa johdon tukea
20.10.2015 Lukiot tahtovat työharjoittelua ja tietoa työelämästä

Opettajat kaipaavat opetuksen uudistamisessa johdon tukea

Opetusssuunitelmauudistus on myös yhteisön muodonmuutos. Kun uskaltaa päästää vanhasta irti, saa tilaa ja aikaa uudelle, muistuttaa valmentaja.

tapu_500px

Ops-uudistus on aito mahdollisuus muuttaa koulun toimintakulttuuria, kunhan työ tehdään yhdessä. Muutoin uudistus jää helposti kosmeettiseksi, herättelee yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija, yrittäjä ja valmentaja Tapu Nieminen Villinikkarit Oystä.

– Tällä hetkellä koulun johtamisen kulttuuri ei aina tue muutoksen mahdollisuutta. Suurin tällä hetkellä opettajia askarruttava asia on nähdäkseni se, milloin oppilaitokset oikeasti ehtivät yhdessä pohtimaan mitä uudistus tarkoittaa koko koulun kannalta.

Nieminen on syksystä lähtien vetänyt YES Opevalmennuksia, joissa käsitellään oppijalähtöisyyttä, yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikkaa, opettajan yrittäjyys- ja työelämäosaamista ja koulun toimintakulttuurin muutosta sekä peilataan näitä teemoja uusiin opetussuunnitelmiin.

”Suurin tällä hetkellä opettajia askarruttava asia on nähdäkseni se, milloin oppilaitokset oikeasti ehtivät yhdessä pohtimaan mitä uudistus tarkoittaa koko koulun kannalta.”

– Valmennuksissa olen huomannut, että ops-työ keskittyy helposti kuntakohtaiseen tai ainekohtaiseen pohtimiseen. Moni valmennukseen tullut opettaja onkin ottanut tehtäväkseen viedä uudistuskeskustelua omaan kouluun: he ovat ottaneet haltuun toimintakulttuurin muutosta, monialaisia oppimiskokonaisuuksia, laaja-alaisen osaamisen teemoja.

Niemisen mukaan opetussuunnitelmatyössä näkyy sama trendi kuin digiosaamisessa: jotkut koulut ovat hyvin pitkällä kun taas toisissa ei ole vielä kertaakaan keskusteltu mitä muutos tarkoittaa.

Sama koskee valmennukseen tulleita opettajia.

– Joku on lukenut koko opetussuunnitelman läpi kolme kertaa ja toinen ei ole edes käynyt  verkossa vilkaisemassa pdf:ää. Ops-uudistus ei välttämättä myöskään herätä positiivista kaikua: opettajat epäilevät muuttuuko mikään oikeasti ja tuodaanko taas vain lisää uutta.

Siksi Niemisen mukaan nyt on viimeistään päätettävä, mistä päästää irti.

– Nyt on aika pohtia mikä on olennaista ja mikä vähemmän olennaista. Ja jostain pitää luopua. Ops-uudistus on positiivinen mahdollisuus muuttaa yhdessä koulua. Kasvavan työtaakan valittelun sijaan ops-työ voi olla rohkeaa kehittämistä ja vanhan pois heittämistä, Nieminen kannustaa.

Niemisen mukaan uusi opetussuunnitelma käsittelee asioita kahdella tasolla: oppiaineiden sisällä sekä koko kouluympäristön ja toimintakulttuurin tasolla.

– Siksi uudistus koskettaa koko koulua – sitä ei voi tehdä ainekohtaisesti tai yksin. On elintärkeää, että koulun johto järjestää yhteistä aikaa näiden asioiden pohtimiseen.

”Ops-työ voi olla rohkeaa kehittämistä ja vanhan pois heittämistä.”

Nieminen iloitsee, että YES Opevalmennukset ovat saaneet osallistujilta kiitosta etenkin laaja-alaisen osaamisen teemojen käsittelystä.

– Opettajat sanovat, että nyt he ymmärtävät mistä on kysymys, ja miten laaja-alaisuutta voi edistää koulun arjessa. Iso juttu on ollut myös keskustelut koulujen käytännöistä, eli mitä uudistuksia on jo nyt tehty. Opettajat ovat jutelleet esimerkiksi arvoinnista ja omista kokeiluista, ja saaneet toisilta ideoita omaan työhön ja kouluun.

Niemisen mukaan ops-uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden opettajuuden kehittämiseen pari- ja tiimiopettajuuden suuntaan sekä ilmiöpohjaiseen opettamiseen.

– Alakoulussa tämä onkin helpompaa kun yksi opettaja opettaa kaikkia aineita, mutta erityisesti yläkouluun ja lukioon opetussunnitelma antaa nyt tilaisuuden tehdä toisin kuin ennen.

Osassa opettajia näkyykin muutos opettajasta valmentajaksi ja pelkkien sisältöjen opettamisesta tiedonetsintään ja kriittiseen ajatteluun.

– Moni opettaja haluaa olla valmentaja, kehittämässä elämässä tarvittavia taitoja ja enemmän ilmiöissä kiinni. Tosin löytyy vielä niitäkin, jotka ajattelevat että onhan meillä ollut aihekokonaisuudet aiemminkin ja omaa juttua ei tarvitse muuttaa. Mutta paljon löytyy edelläkävijöitä, jotka lähtevät innokkaana haastamaan itsensä ja siirtyvät rohkeasti omalle epämukavuusaluelle.

Ops-uudistuksessa voisi puhua enemmänkin opettamisesta ja oppimisen tavoista.

”Koulun on yhdessä löydettävä mahdollisuudet ja työkalut siihen, että nuoret löytävät oman juttunsa ja jatko-opintopolkunsa.”

– Uudistus antaa paljon mahdollisuuksia oppijan määrittää, mikä häntä innostaa, mitä hän haluaa oppia ja millä tavoilla. Meidän täytyy koetella vanhaa luokkahuonemallia: sekoitetaan luokkia ja annetaan eri ikäisten oppijoiden tehdä yhdessä ja opettajien tehdä yhdessä.

Laaja-alaisessa opetuksessa tärkeää on myös työelämäyhteistyön kehittäminen.

– Koulut tarvitsevat työelämäyhteistyön malleja, kuten YES Kummeja ja ope-yrittäjätreffejä jotta saadaan ovet auki yhteiskuntaan ja työelämään. Koulun on yhdessä löydettävä mahdollisuudet ja työkalut siihen, että nuoret löytävät oman juttunsa ja jatko-opintopolkunsa.

Nieminen harmittelee, että koulujen työelämäosaaminen on edelleen kirjavaa.

– Koulujen työelämäyhteistyössä on hyvin isoja eroja. Monissa kouluissa se on otettu sydämen asiaksi ja sitten on kouluja, joissa yksinäinen soturi vie asiota eteenpäin. Esimerkiksi yläkouluissa työelämäsuhteet voivat olla pitkälti opolla.

Alakouluissa Niemisen kokemuksen mukaan työelämäyhteistyötä tehdään vielä varsin vähän, eli ei ole löydetty malleja, jotka aidosti hyödyttävät kumpaakin osapuolta. Moni opettaja on Niemiselle myöntänytkin, ettei edes tiedä oman koulunsa tilannetta.

– Tässä onkin haastetta kouluille: miten työelämäyhteistyöstä tehdään koko yhteisön osaamista.

YES-valmennukset_ops2016

YES Opevalmennuksia vuonna 2016

Ota haltuun yrittäjyys, laaja-alaisuus, oppijalähtöisyys sekä opsien uudet vaatimukset! Maksuttomat YES Opevalmennukset kestävät 2–3 päivää ja niitä järjestetään ympäri Suomea.

Ilmoitettujen päivämäärien lisäksi valmennuksia voidaan räätälöidä myös tarpeen mukaan. Kysy lisää YES-aluetoimijaltasi.

YES Opevalmennukset toteutetaan Opetushallituksen täydennyskoulutustuella.

 

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php