Koulutuksen uudet yrittäjyyslinjaukset: 3 kysymystä + 3 vinkkiä

 

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi maaliskuussa uudet yrittäjyyslinjaukset yrittäjyyden edistämiseen, yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjyyskasvatukseen.

Kysymme YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtoselta kolme tiukkaa kysymystä linjauksista. Lehtonen antaa myös kolme vinkkiä parhaisiin yrittäjyyskasvatuksen työkaluihin.

YES ry:n toiminnanjohtaja ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntija Sanna Lehtonen oli linjaukset valmistelleen ohjausryhmän jäsen. Kysymme Lehtoselta, mitä mieltä hän on linjauksista – entä mitä opettajien ja rehtorien pitäisi niiden kanssa tehdä?

 

Ensimmäinen kysymys: Yrittäjyyslinjauksissa on 35 linjausta jaettuna neljään eri osa-alueeseen. Mikä linjauksista toteutuu mielestäsi nyt parhaiten, entä missä on eniten haasteita saada toteutettua?

Sanna Lehtonen: Pisimmällä ollaan mielestäni yrittäjyyttä tukevan koulutuksen alueella. Yhä useammalla oppilaalla ja opiskelijalla on nykyään mahdollisuus saada paitsi yrittäjyysopintoja, myös yleisesti koulutusta, joka tukee yrittäjämäisen asenteen kehittymistä. Se ei vieläkään toteudu täydellisesti, mutta paljon on menty eteenpäin.

Tärkeää olisi saada yrittäjyyskasvatuksen polku jatkumaan katkeamattomana aina esiopetuksesta korkea-asteelle saakka niin, että lasten ja nuorten yrittäjämäisen asenteen ja osaamisen kehittyminen otetaan huomioon joka luokka-asteella.

Eniten haasteita on mielestäni vielä siinä, että ymmärrämme johtamisen merkityksen yrittäjyyskasvatuksen mahdollistajana. Johdon on annettava opetushenkilöstölle mahdollisuus muuttaa omaa opettajuuttaan. Yrittäjyyskasvatusta ei voi enää laittaa yhden opettajan harteille, vaan koko oppilaitos pitää ottaa mukaan rakentamaan yrittäjämäistä toimintakulttuuria ja kokeilukulttuuria. Suomessa näkyy vielä isoja eroja oppilaitosten välillä.

Toinen kysymys: Mitä sanoisit niille opettajille, jotka sanovat, että yrittäjyyskasvatus on ihan kiva juttu, mutta siihen ei ole aikaa, kun kaikkea muutakin ylimääräistä pitäisi ehtiä toteuttaa?

Sanna Lehtonen: Ainakin sanoisin, että yrittäjyyskasvatus ei ole mikään ylimääräinen juttu – jo opetussuunnitelmat edellyttävät, että yrittäjyyskasvatus on osa kaikkea koulutusta. Tätä ajattelua yrittäjyyslinjauksetkin tukevat.

Olen myös oikeasti sitä mieltä, että suunnitelmallinen yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisten toimintatapojen ottaminen niin omaan opetukseen kuin oppilaan tekemiseen päinvastoin tuo lisää aikaa tehdä jotain muuta. Kun oppilas ottaa enemmän vastuuta omasta oppimisestaan, niin opettajalta vapautuu enemmän aikaa oppilaan tukemiseen ja ohjaamiseen.

Kokemukseni mukaan ne opettajat, jotka uskaltavat uudistaa opettajuuttaan ja kokeilla uusia toimintatapoja, ovat vähiten kyynisiä ja suhtautuvat luottavaisimmin omaankin tulevaisuuteensa.

Kolmas kysymys: Miten mielestäsi koulujen kannattaa tehdä, jotta yrittäjyyslinjaukset tulisivat hyödynnetyksi parhaiten?

Sanna Lehtonen: Koko opetushenkilöstön kannattaa istua hetkeksi yhdessä alas ja miettiä: Mitä nämä yrittäjyyslinjaukset tarkoittavat meidän oppilaitoksessamme? Mikä toteutuu, mitä pitää kehittää ja miten? Avainasemassa ovat tietysti rehtorit ja oppilaitoksen muu johto, jotta jokainen opettaja kokee, että hän saa kehitystyölleen tukea.

Suosittelen yrittäjyyslinjausten tueksi myös YESin yrittäjyyskasvatuksen työkirjaa, josta löytyy paljon lisää työkaluja yrittäjyyskasvatukseen.

Niin, hyviä työkaluja yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen on kerätty myös yrittäjyyslinjauksiin. Nimeä mielestäsi kolme parasta työkalua tai toimintatapaa, jolla yrittäjyyskasvatusta toteutetaan vuonna 2017!

Sanna Lehtonen: Yksi tärkeimmistä laajemmista kokonaisuuksista on huolehtia opettajien koulutuksista. Sen lisäksi, että täydennyskoulutuksia pitää olla riittävästi, yrittäjyyskasvatus pitää huomioida kattavasti jo opettajiksi opiskelevien opinnoissa. Koska opetussuunnitelmat edellyttävät yrittäjyyskasvatuksen viemistä laaja-alaisesti kaikkiin opintoihin, pitää sen näkyä kokonaisvaltaisesti myös opiskeltavissa sisällöissä yksittäisten kurssien sijasta.

Toiseksi nostaisin koulu-yritysyhteistyön ja tästä esimerkkinä YES-verkoston toteuttamat YES Ope-yrittäjätreffit. Saamme näistä valtavan hyvää palautetta kaikilta, ja monet Ope-yrittäjätreffit ovat käynnistäneet aivan huikeita projekteja. Mutta ennen kaikkea ne ovat luoneet pysyvää yhteistyötä oppilaitosten ja elinkeinoelämän välille.

Samoin täytyy mainita YES Kummit eli yrittäjät ja muut työelämän vapaaehtoiset, jotka ovat koulujen tukena yrittäjyyskasvatuksessa ja näyttävät lapsille ja nuorille mallia yrittämisestä ja työn tekemisestä. Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa yhteistyö ja yhteistyötaidot ovat yhä tärkeämpiä, ja yhteistyö YES Kummien kanssa luo kouluille tärkeitä kontakteja ympäröivään yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään.

Kolmanneksi toimintatavaksi nostaisin tiimiajattelun ja verkostomaisen toimintatavan, eli yhteistyön tärkeys tässäkin nousee jälleen esiin. Hyvänä esimerkkinä tiimityöstä on oppilaitoskohtaiset yrittäjyyskasvatustiimit ja laajempina yhteistyömuotoina paikalliset ja alueelliset YES Tiimit. Näissä eri alueiden edustajat suunnittelevat, kehittävät ja toteuttavat yrittäjyyskasvatusta yhdessä.

Tiimit ovat hyvä foorumi varmistaa, että muun muassa yrittäjyyslinjaukset ja esimerkiksi maakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat toteutuvat. Yksinkertaisimmalla tasolla tiimiajattelua voi toteuttaa tietysti tiimi- ja pariopettajuudella.

Lataa Koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 2017 täältä: minedu.fi/yrittajyyslinjaukset

Tutustu yrittäjyyskasvatuksen työkirjaan

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja on työkalu uusien ideoiden kehittämiseen ja koulutuksen uudistamiseen. Sen avulla oppilaitokset voivat rakentaa työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria.

YESin koulu-yritysyhteistyön palvelut

Lue lisää YES Kummeista, Ope-yrittäjätreffeistä, YES Cafésta ja muista palveluista.

Tilaa YES-uutiskirje

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat uutisia yrittäjyyskasvatuksta sekä tietoa valmennuksista, tapahtumista ja materiaaleista suoraan sähköpostiisi.

OPSien yrittäjyyskasvatus haltuun: opettajille oma työkirja

tyokirja_kansiYES-verkosto julkaisee 5.9.2016 yrittäjyyskasvatuksen työkirjan opettajille, rehtoreille ja työelämän yhteiskumppaneille. Työkirja antaa kouluille tukea opetussuunnitelmien yrittäjyyskasvatuksen oppimistavoitteiden saavuttamiseen. 

– Yrittäjyyskasvatuksen työkirja on työkalu, jonka tarjoamme uusien ideoiden kehittämiseen ja koulutuksen uudistamiseen. Sen avulla oppilaitokset voivat rakentaa työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja sisältää konkreettisia työkaluja oppilaitosten sisäiseen kehittämistyöhön sekä yhteistyöhön työelämän kanssa, joten se sopii myös yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille työelämän toimijoille.

– Julkisuudessa puhutaan nyt paljon työelämän muuttuvista vaatimuksista, digitaalisuudesta, laaja-alaisuudesta ja opettajan roolin muutoksesta. Onko opettajilla valmiudet toteuttaa uusia opetussuunnitelmia, entä onko näistä muutoksista ehditty keskustella oppilaitoksen toimintakulttuurin tasolla? Työkirjalla tahdomme tukea koko oppilaitoksen yhteisöä antamalla työkaluja muuttaa opetusta yhdessä, Lehtonen kertoo.

Työkirja antaa välineet oppilaitoksen toimintakulttuurin nykytilan kartoittamiseen ja kehittämiskohteiden pohtimiseen. Se antaa perustiedot ops-uudistuksesta ja kertoo, miten yrittäjyyskasvatuksella voi toteuttaa opetussuunnitelmien tavoitteita. Työkirjaan on myös koottu konkreettisia ja hyväksi havaittuja työkaluja työelämäyhteistyön käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Lisäksi työkirjasta löytyy yhteen koottuna Suomen keskeiset yrittäjyyskasvatuksen toimijat ja heidän koulutukselle tarjoamat palvelunsa. Yrittäjyyskasvatuksen työkirja sopii käytettäväksi hyvin kaikilla kouluasteilla.

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja julkaistaan sekä painettuna että verkkoversiona Yrittäjän Päivänä 5.9.2016.

Sivulta yesverkosto.fi/tyokirja voi ladata myös työkirjan liitteet, joita voi käyttää sekä digitaalisina työkaluina tai tulostettuina työskentelypohjina. Painettua työkirjaa jakaa YES-alueverkosto.

YES-verkosto tarjoaa myös Yrittäjyyskasvatuksen työkirjan teemoihin maksutonta koulutusta oppilaitoksille lukuvuonna 2016–2017. Oppilaitokset voivat pyytää koulutuksia omalta YES-aluetoimijaltaan.

 

Millainen yrittäjyyskasvattaja olet? Tee nettitesti!

 

Työkirjaan liittyy myös yrittäjyyskasvattajan roolia tiimissä kartoittava persoonallisuustesti Millainen yrittäjyyskasvattaja olet?, jonka voit tehdä täällä.

 

Työelämää ei ole varaa sivuuttaa – lukiot tarvitsevat toimintakulttuurin muutosta

kunkoululoppuuKun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat edelleen kouluun lisää työelämätietoja. YES muistuttaa, että työkaluja, tukea ja verkostoja koulujen työelämäyhteistyöhön on tarjolla.

Jopa 65 % lukiolaisista kaipaa kouluun lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta, käy ilmi Taloudellisen tiedotustoimiston TATin teettämästä Kun koulu loppuu 2016 -tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan on huolestuttavaa, että vaikka lisää työelämätietoa kaipaavien nuorten määrä on ollut suuri jo usean vuoden ajan, näyttää tilanne pysyvän vuodesta toiseen samana. Myös välivuoden suosio on vakiintunut: neljännes lukiolaisista aikoo pitää välivuoden ylioppilaaksi valmistuttuaan, tytöistä jopa joka kolmas. Vielä vuonna 2014 välivuotta suunnitteli viidennes lukiolaisista.

Lukiolaisista 78 % kokee saavansa hyvin ohjausta lukio-opintoihin, mutta vain 43 % koki saaneensa riittävästi ohjausta jatko-opintoihin ja 30 % uravalintoihin liittyen.

– Nuoren työelämään valmentaminen on koko koulun ja jokaisen opettajan tehtävä, ei vain opon. Meillä on Suomessa paljon edelläkävijäkouluja, joissa tehdään paljon työelämäyhteistyötä ja joiden koko toimintakulttuuria on kehitetty yrittäjämäisemmäksi, mutta yrittäjyyskasvatus ja työelämälähtöinen opetus on jokaisen nuoren oikeus, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Lehtonen muistuttaa, että uudet opetussuunnitelmat antavat mahdollisuuden muuttaa lukion toimintakulttuuria, kunhan uudistukseen sitoutuu koko koulu ja etenkin sen johto.

–  Näistä asioista tulee keskustella yhdessä koko koulun kesken, jotta kaikki saadaan mukaan ja jokainen opettaja tietää saavansa tukea. Työkaluja, tukea ja verkostoja koulujen työelämäyhteistyöhön on tarjolla.

Hyviä työelämäyhteistyön malleja ovat esimerkiksi YES Ope-yrittäjätreffit, joissa opettajat ja paikalliset yrittäjät pääsevät keskustelemaan ja suunnittelemaan yhteistyötä. YES Kummit puolestaan ovat yrittäjiä ja työelämän vapaaehtoisia, jotka tekevät työelämäyhteistyötä koulujen kanssa ja antavat nuorille tietoa työelämästä. Koulujen on mahdollista myös pyytää virtuaalista vierailua oppitunnille TATin asiantuntijaverkostolta.

– Kun koulu loppuu -tutkimuksen mukaan nuorten toivelistassa ovat kohtaamiset eri alojen ammattilaisten kanssa sekä yritysten kanssa tehtävä yhteistyö kaikissa oppiaineissa. Siksi YES Kummeja ja muita työelämäkontakteja kannattaa hyödyntää pitkin lukuvuotta ja eri oppitunneilla, ei vain vuosittaisilla työelämä- tai yrittäjyyspäivillä. YES Kummit tuovat kouluun tuoretta tietoa yrittäjyydestä ja työelämässä tarvittavista taidoista. Opettajan ei itse tarvitse tietää ja osata kaikkea, Lehtonen muistuttaa.

Tutustu Kun koulu loppuu – Nuorten unelmia -julkaisuun.

Tutustu YESin palveluihin

Millainen on yrittäjämäinen lukio? Katso Prezi-esitys:

Lue lisää uutisia aiheesta:

30.3.2016 Miten teidän koulu viettää Yrittäjän päivää 5.9.? Aloita työelämäyhteistyö nyt!
23.2.2016 Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia luo yhdessä tekemisen kulttuuria
11.2.2016 Opettajat kaipaavat opetuksen uudistamisessa johdon tukea
20.10.2015 Lukiot tahtovat työharjoittelua ja tietoa työelämästä

Kaakkoon kasvaa yrittäjyyden ekosysteemi

kaakkois_suomen_strategiaTyöpajoja, valmennusta, yrittäjyyskasvatuksen foorumeja –  Kaakkois-Suomessa on nyt avattu väylä, joka tarjoaa koulujen johdolle ja opettajille valmiuksia tehdä tarpeellisia uudistuksia opetukseen ja opetussuunnitelmiin. 

– Tahdoimme rakentaa yrittäjyyskasvatusopettajista ja muista toimijoista entistä tiiviimmän, aktiivisen verkoston. Nyt on aika nostaa oppilaiden ja työelämän tarpeet opetuksen kehittämisen ytimeen!

Näin tiivistää YES Kotka-Haminan aluepäällikkö Maarit Koverola Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategiatyötä.

Viime vuoden lopulla valmistunut Väylä yrittäjyyteen – Kaakkois-Suomen Yrittäjyyskasvatuksen strategia 2020 määrittelee konkreettiset tavoitteet kaikille kouluasteille ja sitouttaa eri tahot yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen ja toteutukseen.

Toteuttamiskeinoja ovat muun muassa työpajat, Väylä-kohtaamiset, osallistava työskentely ja osaamisen lisääminen.

Konstit on monet

Strategian jalkautus on käynnistetty monella suunnalla.

– Työpajojen ja tapaamisten lisäksi olemme esitelleet strategiaa kuntien opetus- ja elinkeinoasioista vastaavissa lautakunnissa ja johtoryhmissä ja tavanneet opetustoimien ja koulutuksen järjestäjiä. Tämä työ jatkuu edelleen. Myös hankkeen asiantunteva ohjausryhmä haastettiin viemään asiaa eteenpäin omissa organisaatioissaan ja verkostoissaan.

Jotta strategia konkretisoituu aidosti, tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä alueellisten yrittäjäjärjestöjen kanssa.

– Levitämme strategiaa myös paikallisten yrittäjäjärjestöjen kautta. Strategian laadintaan osallistui yrittäjäjärjestöjen edustajia ja heidän tehtävä on viedä myös osaltaan asiaa eteenpäin omien verkostojen kautta.

Strategian tavoitteet konkretisoituvat myös koulu-yritysyhteistyössä.

–Esimerkiksi Haminan yrittäjät ry täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Tarkoitus on, että tapahtuman suunnittelussa ja järjestelyissä ovat mukana yrittäjäjärjestön ja yrittäjien lisäksi oppilaitokset, NY-yrittäjät, opettajat ja YES Kotka-Hamina.

maarit_reijoMaarit Koverola YES Kotka-Haminasta ja Reijo Vaurula YES Kouvolasta kuuluvat Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian projektin ydintiimiin.

Yhteistyö oli tiukkaa mutta tarpeellista

Ison alueen ja joukon yhteistyössä oli omat haasteensa, vähäisimpänä ei varmasti aikatautus ja opettajien osallistumismahdollisuuksien järjestäminen. Työpajatyöskentelyyn osallistui myös opettajia, joilla oli varsin erilainen teoreettinen ja kokemuksellinen tausta yrittäjyyskasvatuksesta.

– Kaakkois-Suomessa on kehitetty ja toteutettu yrittäjyyskasvatusta jo pitkään, joten enää ei tahtoisi keskustella siitä, onko yrittäjyyskasvatus terminä toimiva vai ei. Vastaan hangoittelijoita on varmasti aina – se on siedettävä ja tehtävä vain ”taivutustyötä” sitkeästi. Joku saattaa kokea, ettei tämä asia koske minua mitenkään, vaikka yrittäjyyskasvatus kuuluu kaikille, jokaikiselle kasvattajalle ja opettajalle, Maarit muistuttaa.

– Mutta strategia toi ehdottomasti lisäboostia alueen yrittäjyyskasvatukseen! Yrittäjyyskasvatus on esillä toki paljon muutenkin eri medioissa, eikä kai kukaan enää voi ummistaa silmiään tai sulkea korviaan asialta. Tulevaisuuden tekijöitä kasvatetaan ja koulutetaan nyt, ja tämä työ ei vain onnistu enää vanhoilla sisällöillä ja menetelmillä.

Nyt on koulujen vuoro suunnitella

Kaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia valmistui kreivin aikaan.

– Saimme alueelle ensimmäisen, yhteisen yrittäjyyskasvatuksen strategian juuri sopivasti nyt, kun uusi OPS2016 kannustaa yrittäjyyskasvatuksen vahvistamiseen ja uudenlaiseen opettajuuteen. Strategia luo oppilaitosten johdolle ja opettajille yhtenäisen selkänojan tehdä tarvittavia uudistuksia opetuksessa.

Oppilaiden ja yritysten näkökulmasta on tärkeää viedä tavoitteet nopeasti toiminnan tasolle. Maarit ja Reijo korostavat, että yrittäjyyskasvatuksen strategia tulee ottaa nyt osaksi kunta- ja koulukohtaisia opetussuunnitelmia, jotta se konkretisoituu ja on aidosti käytössä.

– Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen suunnitelmallisuus, eli esimerkiksi vuosikellot, mittaristot ja yrittäjyyskasvatuksen yhteyshenkilön nimeäminen kouluissa tulee näkyvämmäksi nimenomaan koulukohtaisten toiminta- ja vuosisuunnitelmien myötä.

Jatkohanke turvaa jalkauttamisen

Kaakkois-Suomessa on jo käynnistetty jatkohanke Yrittäjyyskasvatus virtaa Kaakossa – yrittäjyyskasvatusstrategiasta yrittäjyyden ekosysteemiksi, joka jatkaa jalkautustyötä sekä opettajien ja muiden toimijoiden verkottamista ja sitouttamista.

– Jatkohankkeessa tarjotaan opetushenkilöstölle innostavia valmennustyöpajoja ja täydennyskoulutusta muun muassa yrittäjämäiseen pedagogiikkaan, yrittäjyyskasvatuksen avulla opetuksen rikastamiseen ja Nuori yrittäjyys opinto-ohjelmiin.

NY-ohjelmat onkin tarkoitus ottaa käyttöön laajemmin.

– Olemme saaneet täydennyskoulutuspyyntöjä esimerkiksi ammatilliselta toiselta asteelta muun muassa NY-leireihin ja Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan liittyen. Myös Yrittäjyyskasvatusfoorumit -toiminta käynnistetään ensi syksynä. Foorumeissa kohtaavat eri toimijat: niin opettajat, yrittäjät kuin opiskelijatkin. Samoin YES Kummit -toimintaa on tarkoitus terävöittää yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen kanssa.

Yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä

YES-aluetoimistot verkostoineen ovat yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja myös strategian jalkauttamisessa isossa roolissa Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa.

– Strategiaan kirjattua visiota ja eri painopisteiden toteutumista on tarkoitus seurata verkostona, jossa YES-aluetoimistoilla ja yrittäjyyskasvatustoimijoiden verkostolla on tärkeä rooli. Tavoitteiden toteutumisen seurannassa tärkein yksittäinen työkalu on Yrittäjyyskasvatuksen mittaristo (LUT). Pitkäaikaisia vaikutuksia on tarkoitus seurata myös ns. kovilla mittareilla. Käynnissä olevan jalkautushankkeen aikana suunnitellaan toimia myös tämän tavoitteen toteuttamiseksi, Maarit kertoo.

kaakon_visioKaakkois-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia tavoittelee talouskasvua ja menestymistä hyödyntämällä Kaakon ihmisissä, organisaatiossa ja yrityksissä oleva potentiaali. Strategiaan on kirjattu Kaakon yrittäjyyskasvatuksen painopisteet sekä konkreettiset kehittämistavoitteet kaikille kouluasteille. Lue strategia.

Kaikki alueelliset yrittäjyyskasvatuksen strategiat löydät Materiaalit-sivulta.

Lue lisää YES:in strategiauutisia:

6.2.2015: Strategia ja miten se jalkautetaan
15.12.2014: Helsingin yrittäjyyskasvatuksen ohjelma julkaistiin
10.10.2014: Päijät-Hämeeseen saatiin yrittäjyyskasvatuksen strategia
12.9.2013: Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatuksen strategia valmistui

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php