Yrittäjät Reino ja Aleksi Uusitalo: yrittäjyys koulussa on kannustamista ja arvon antamista jokaiselle oppilaalle

Paperialan perhekonsernin Pyrollin perustaja Reino Uusitalo ja hänen poikansa Aleksi Uusitalo kannustavat kouluja kasvattamaan lasten itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Kouluyhteistyöllä he ovat tarjonneet lapsille tilaisuuksia oppia tekemisen kautta jo 1990-luvulta lähtien. Uusitalot valittiin vuoden YES Kummeiksi 2018.

(Valokuva: Nitroid)

– Koululta tuli varmaan tällainen pyyntö, että lapset voisivat osallistua vessapaperin myyntiin ja saada sitten rahaa koulun retkeä varten.

Näin muistelee teollisuusneuvos ja perheyritys Pyrollin perustaja Reino Uusitalo 1990-luvun alkuvuosia, jolloin hän aloitti kouluyhteistyön Pyhtäällä sijaitsevan Huutjärven yhtenäiskoulun kanssa.

Siitä lähtivät käyntiin Pyrollin ja Huutjärven koulun yhteistyö. Pyroll on paperialan yritys, joten yhteistyölle löytyi toimiva malli: Huutjärven koulun oppilaat saivat suunnitella erilaisia tuotteita, jotka Pyroll sitten valmisti.

Vuosien aikana on syntynyt monia tuotteita: joulupaperia, koteloita, kestokasseja. Kuoseina niissä ovat oppilaiden tekemät piirrokset.

”On ensiarvoisen tärkeää, että lapset pääsevät oppimaan tekemisen kautta ja soveltamaan oppimiaan asioita.”

Lapset ovat päässeet projekteissa myös tutustumaan myyntiin ja markkinointiin ja oppimaan näitä taitoja käytännössä.

Reino ja hänen poikansa, Pyrollin hallituksessa toimiva Aleksi Uusitalo uskovat, että jokainen lapsi on innovatiivinen.

–  Jokaisella tulee kaiken aikaa uusia ideoita, joten on ensiarvoisen tärkeää, että lapset pääsevät oppimaan tekemisen kautta ja soveltamaan oppimiaan asioita. Että lapsi uskoo itseensä, ottaa haasteita ja oppii onnistumisen kautta. Epäonnistumisetkin ovat arvokasta oppimista, Reino Uusitalo sanoo.

– Koulussa olisi hyvä oppia niin, että lapset ovat motivoituneita ja iloisia. Tärkeää on kokeilukulttuuriin kannustaminen, jatkaa Aleksi Uusitalo.

Pyrollin ja Huutjärven yhteistyöhön on jo varhaisesta vaiheesta kuuluneet myös vierailut. Huutjärven koulun oppilaat ja opettajat ovat käyneet tutustumassa Pyrollin toimintaan, ja Reino ja Aleksi Uusitalo ovat puolestaan kertoneet omia uratarinoitaan koululla. Useimmiten kutsu on käynyt erilaisiin yrittäjyys- ja teemapäiviin.

”Toki akateeminen osaaminenkin on arvokasta, mutta vielä arvokkaampaa on jokaisen elämä, ja miten sen elää. Siihen kuuluu sellainen työ, minkä kokee omaksi.”

Mikä on mielestänne tärkein työelämätaito mitä koulussa pitäisi oppia?

– Omien taitojen hyödyntäminen. Tähän olemme lapsia kannustaneet, eli että he pääsevät itse tekemään asioita. Esimerkiksi joulupaperi- ja joulukorttiprojekteissa oppilaat suunnittelivat tuotteita, valitsivat keskenään niistä parhaat, miettivät hinnoittelua ja niin edelleen. Opin ja erehdyksen kautta, Aleksi Uusitalo sanoo.

Reino Uusitalo on samoilla linjoilla.

– Työelämätaitoja voi oppia jo kouluaikana. Yrittäjyys koulussa on kannustamista ja arvon antamista jokaiselle oppilaalle. Kaikki ovat vähän erilaisia: yhtä kiinnostaa koneet ja laitteet, toista tutkimus, kolmatta taiteelliset aineet. Koulu on ohjaamista omien kykyjen suuntaan. Toki akateeminen osaaminenkin on arvokasta, mutta vielä arvokkaampaa on jokaisen elämä, ja miten sen elää. Siihen kuuluu sellainen työ, minkä kokee omaksi.

Entä mitä lapset tahtovat tietää yrittäjyydestä – mikä on vuosien mittaan ollut yleisin kysymys?

– Kai se on ollut se, että saako siitä rahaa, nauravat Uusitalot yhteen ääneen.

– Ja siihen pitää sanoa, että saa tosi paljon, kun tekee paljon töitä. Aloitin itsekin tyhjästä, ja Pyrollin liikevaihto on nyt sata miljoonaa, Reino Uusitalo kertoo.

Onko jotain, mitä opettajien pitäisi ymmärtää yrittäjyydestä?

­– Kunhan on sellainen asenne, että huomioidaan lasten kaikki eri taipumukset ja kiinnostukset eri asioihin. Silloin pystytään ohjaamaan oppilaita niiden suuntaan koulun ohessa.

Uusitalojen mukaan tämä on tärkeää työelämän muuttuessa.

– Ennen koulutettiin vain suuryrityksiä varten, mutta nyt suuryritykset haluavat kumppanuuksia ja verkostoja. Ja suuryritykset mielellään hankkivat tietoa pieniltä, erikoistuneilta yrityksiltä. Valtaosa yrityksistä syntyykin nyt henkilöyrityksinä. Siksi parasta olisi, jos lapset jo koulussa näkisivät, että he voivat tehdä työkseen sitä, mistä he ovat kiinnostuneita, Reino Uusitalo sanoo.

– Eli puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä. Ei yrittäjämäisyys tarkoita aina, että pitää ryhtyä yrittäjäksi vaan että voit soveltaa yrittäjyyden ajatuksia omaan toimenkuvaasi, Aleksi Uusitalo jatkaa.

”Ei pidä lannistua, jos yrittää koulussa eikä pärjää. Se ei tarkoita, etteikö työelämässä pärjäisi samalla yrittäjämäisellä asenteella.”

Onko jotain mitä olette itse oppineet lapsilta?

– Sehän tässä kouluyhteistyössä onkin mahdottoman palkitsevaa. Lapset kokevat ja aistivat aikuisia paremmin mitä tulevaisuus on, ja mitä juttuja on tulossa – siksi olisikin hyvä, jos lapset jo nyt pääsisivät toteuttamaan jollakin tavalla ideoitaan, Reino Uusitalo sanoo.

– Pääosin olemme toimineet alakoululaisten kanssa, ja olen yllättynyt, miten paljon ja hyviä ideoita sieltä tulee. Lapsilta saa usein uutta näkökulmaa johonkin asiaan. Nyt digiaikana heillä on myös hyvät mahdollisuudet kehittää omia ideoitaan, Aleksi Uusitalo sanoo.

Uusitalot ovat sitä mieltä, että nykykoululaisilla on hyvät työelämävalmiudet. Molemmat kehuvat Suomen koulutuslaitosta, osaamisen tasoa ja nuorille avautuvia mahdollisuuksia.

– Olen seurannut oman tyttäreni koulunkäyntiä, ja tuntuu että opetus on käytännönläheisempää kuin muutama vuosikymmen sitten, on kansainvälisyyttä ja digitaalisuutta. Yritän myös kouluvierailuilla puhua, että ei pidä lannistua, jos yrittää koulussa eikä pärjää. Se ei tarkoita, etteikö työelämässä pärjäisi samalla yrittäjämäisellä asenteella. Sellaisia tarinoita on paljon, joissa joku ei ole koulussa pärjännyt eikä ole tavallaan sopinut muottiin, mutta on silti päässyt urallaan huikean pitkälle, Aleksi Uusitalo kertoo.

Lopuksi: onko tuoreilla vuoden YES Kummeilla vinkkejä muille kouluyhteistyötä tekeville yrittäjille?

– Kun antaa vastuun oppilaille ja kuuntelee, niin sillä pääsee pitkälle. Lapsilla on paljon ideoita ja niitä on hauska kuunnella. Meidän tehtävämme on sitten tsempata niitä. Parasta lapsille on se, että jokaiseen oppilaaseen uskotaan yksilönä. Kaikki ovat loistavia. Ja me vanhemmat ihmiset olemme tekemässä heille tietä ja auttamassa heitä tässä vaiheessa. Maailma on heidän ja huominen päivä yrittäjyydessä on heidän, Reino Uusitalo sanoo.

Reino Uusitalo perusti Pyhtään Paperi Oy:n, sittemmin Pyroll Oy:n vuonna 1973. Yritys on Pohjoismaiden johtavia paperin, pahvin, kartongin ja muovin jalostajia. Reino Uusitalo toimii yrityksen toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana. Hänen poikansa Aleksi Uusitalo on Pyrollin hallituksen jäsenenä. Molemmat valittiin vuoden YES Kummeiksi 2018. YES myöntää tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka edistää koulu-yritysyhteistyötä, tuo yrittäjyys- ja työelämätietoutta opettajille sekä lisää kokemuksellaan ja esimerkeillään nuorten yrittäjyys- ja työelämätuntemusta.

Vuoden YES Kummeina 2018 palkittiin isä ja poika

Vuoden YES Kummi -tunnustukset myönnettiin Kotkassa Uskalla yrittää -semifinaalin yhteydessä 8. helmikuuta. Lue uutinen.

YES-verkosto levisi napapiirille: YES Lappi aloitti toimintansa

Tukea yrittäjyyskasvatukseen on tarjolla nyt entistä kattavammin, kun uusi YES-verkoston aluetoimisto, YES Lappi käynnisti toimintansa vuoden alussa.

YES Lappi tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen palveluja kunnille ja oppilaitoksille ja rakentaa paikallisesti koulu-yritysyhteistyötä.

Uusi YES Lapin aluetoimisto sijoittuu Rovaniemelle. Toiminnasta vastaa Lapin ammattikorkeakoulu ja YES-aluepäällikkönä toimii Juhamatti Konttaniemi.

– Lappi alueena on mielestäni aina ollut erityisen hedelmällinen maaperä yrittäjyydelle, koska meidän maakunnastamme löytyy valtavasti erityispiirteitä, vahvuuksia ja erityisesti rohkeutta, jota joku voisi jopa ”lappilaiseksi hulluudeksi” luonnehtia. Täällä osataan kääriä hihat ylös ja ruveta töihin, kun muut sitä vielä pohdiskelevat. Oli jo aikakin saada puoli Suomea kerralla mukaan näin merkittävään yrittäjyyskasvatuksen verkostoon, mitä YES edustaa. Olen erittäin innoissani siitä, että pääsemme tuomaan uusia käytännön oppimenetelmiä ja työkaluja kaikkien lappilaisten koulujen saataville, kuntien ja koulujen tarpeet huomioiden, kertoo Konttaniemi.

Valtakunnallisen YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen iloitsee YES-verkoston laajenemisesta pohjoiseen.

– YES-verkoston palveluille ja paikalliselle tuelle on selkeästi tarvetta. Verkosto laajeni viimeksi syksyllä, kun YES Imatra aloitti, ja nyt saamme toimintaan mukaan myös Pohjois-Suomen. On upeaa, että YES Lappi lähtee tukemaan oppilaitoksia ja kehittämään koulujen ja työelämän välistä yhteistyötä.

Lapin ammattikorkeakoulu vahvana aluetoimijana haluaa jalkautua entistä voimakkaammin maakuntaan ja sen toimijoiden pariin yrittäjyyskasvatuksessa.

– YES-verkoston avulla pystymme kehittämään ja verkottamaan Lappia sekä omaa organisaatiotamme. Tulevaisuuden tavoitteena on, että jokaisella lappilaisella opettajalla olisi saatavilla työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla toteuttaa yrittäjyyskasvatusta työssään. Lisäksi erityisen tärkeänä tavoitteena on, että lappilaiset nuoret koulutusasteesta riippumatta saisivat opiskeluidensa aikana erinomaiset valmiudet yrittäjämäiseen asenteeseen ja toimintakulttuuriin sekä oppisivat työelämässä tarvittavia tärkeitä taitoja, Konttaniemi sanoo.

 

YES Lappi on myös Facebookissa, käy seuraamassa: facebook.com/yeslappi

 

Nuoret tarvitsevat tukea ja kannustusta – yrittäjämäinen toimintakulttuuri on koko koulun voimavara

Yrittäjyyskasvatus ei ole yksittäisten opettajien työtä, vaan yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa kannattaa rakentaa koko oppilaitokseen. Vuonna 2017 YES-verkosto oli mukana kehittämässä 127 oppilaitoksen toimintakulttuuria.

YES-verkosto lupasi viime vuonna Suomen satavuotissyntymäpäivän kunniaksi tarjota kuluvan vuoden aikana 100 oppilaitokselle mahdollisuuden lähteä kehittämään yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

Tavoite saavutettiin ja vähän ylikin: Viime vuonna YES-verkosto oli mukana kehittämässä 127 oppilaitoksen yrittäjyyskasvatusta.

– Yrittäjyyskasvatuksessa olennaista on motivoida ja innostaa lapsia ja nuoria. Näin heissä syntyy halu kokeilla ja toteuttaa omia ideoita, ja luottamus omiin kykyihin kasvaa. Siksi yrittäjyyskasvatus kuuluu jokaiselle oppitunnille ja koko koulun toimintakulttuuriin, muistuttaa YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

­– Tavoitteenamme on, että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja asuinpaikasta riippumatta. Tarjoamme tukea ja valmennusta yksittäisten opettajien ja rehtorien lisäksi erityisesti oppilaitoksille, jotta yrittäjyyskasvatus juurtuisi koko opetusyhteisöön.

YES-aluetoimija on paikallinen asiantuntija ja kehitystyön tuki

YES-verkosto toimii tällä hetkellä 14 alueella ympäri Suomea, ja YES-aluetoimijat ovat oppilaitosten tukena yrittäjyyskasvatuksen kehittämisessä ja paikallisena opetuksen ja työelämän verkottajana.

– Suosittu tapa lähteä kehittämään kouluun yrittäjämäisempää toimintakulttuuria on esimerkiksi YES Pedagogiikkapaja, jossa tutustutaan yrittäjyyskasvatuksen perusperiaatteisiin, arvioidaan nykytilanne ja lähdetään yhdessä pohtimaan, mitä pitää tehdä. YES-aluetoimijat ovat järjestäneet oppilaitoksille myös veso-koulutuksia ja muita valmennuksia.

Opettajille on tarjolla maksutonta materiaalia ja malleja yrittäjyyskasvatukseen

YES-verkosto tarjoaa oppilaitoksille alueellisen asiantuntijaverkostonsa tuen sekä mallinsa ja materiaalinsa.

Konkreettisia välineitä ovat esimerkiksi YESin Yrittäjyyskasvatuksen työkirja ja sen sisältämät työkalut, kuten vuosikello, Ehjä polku ja Yrittäjämäinen oppilaitos -pohja.

Uusimpana materiaalina on joulukuussa julkaistu Kokeile-katalogi, johon on kerätty 33 mallia, joilla oppilaitokset eri puolilla Suomea tällä hetkellä toteuttavat yrittäjyyskasvatusta ja työelämäyhteistyötä.

– Näistä malleista huomaa, että yrittäjyyskasvatus on yhteistyötä ja kokeiluista oppimista. Opettajan itse ei tarvitse olla yrittäjyyden tai työelämän asiantuntija, sillä tukea ja kumppaneita näiden taitojen opettamiseen löytyy. Opettaja löytää yrittäjiä ja työelämän asiantuntijoita kouluvierailijoiksi tai koulun projekteihin esimerkiksi YES-kummiportaalista, Lehtonen muistuttaa.

 

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja

Yrittäjyyskasvatuksen työkirja antaa vinkkejä koulu-yritysyhteistyöhön – niin kouluille kuin yrityksille ja yrittäjäjärjestöillekin.

Näin lukiot kehittävät toimintakulttuuriaan

YES – Lukiot työelämään -hankkessa 17 lukiota rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. YESin ystäväkirja-juttusarjassa esittelemme hankkeessa mukana olevien lukioiden yrittäjyyskasvatusta.

YES Kummit

Löydä uusia työelämän kumppaneita opetukseen! Osoitteessa yeskummit.fi voit hakea sopivia kummeja ja pyytää heitä yhteistyöhön.

 

 

 

 

 

 

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Mikkelin lukio. Lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa. Uutena tapana toteuttaa teemaopintoja on Projektiviikko, jossa myös opiskelijat pääsevät suunnittelemaan kurssisisältöjä.

Tämän ystäväkirjan täytti Mikkelin lukion historian ja yhteiskuntaopin opettaja Eeva Pulkkinen

lukion nimi: Mikkelin lukio
paikkakunta: Mikkeli
opiskelijoita: noin 730
opettajia: noin 50

Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Meillä on Mikkelin lukiossa kaksi valinnaista yrittäjyyskurssia. Lukion omalla suositulla kurssilla Yrittäjyys ja yritys Suomessa käsitellään yrittäjyyttä sekä sisäisenä toimintamallina että liiketoiminnallisena osana yhteiskuntaa. Työtapana on portfolio-opiskelu, jossa opiskelija kehittää omasta liike-ideastaan yrityksen. Kurssiin sisältyy myös yrityskäyntejä seutukunnalla toimiviin yrityksiin.

Toinen yrittäjyyskurssi, Taloudellisen tiedotustoimiston tuottama verkkokurssi Myynti, markkinointi ja kaupallistaminen järjestetään ensimmäistä kertaa kevätlukukaudella 2018.

Tavoitteena tuleville lukuvuosille on, että tarjoamme myös muita TAT:n verkkokursseja Mikkelin lukion opiskelijoille ns. hybridi-opetuksena, eli siinä hyödynnetään sekä opettajan lähiopetusta että verkko-opiskelua.

Minä tulevaisuuden yrittäjä -kurssi. Kuva: Hellot Valokuvaus

Näkyykö meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus myös muissa oppiaineissa?

Kyllä, monilla kursseilla tehdään yhteistyötä sekä korkeakoulujen että paikallisen elinkeinoelämän kanssa. Esimerkiksi biologian opiskelijat vierailevat säännöllisesti Islab-laboratoriossa, kemian opiskelijat tekevät tutustumisretkiä jatko-opintoihin liittyen ja psykologian syventävillä kursseilla tehdään vierailuja alan yrittäjien luo.

Viime syksynä äidinkielen opettajat järjestivät kokonaisen lukutaitoon ja kirjallisuuteen liittyvän teemapäivän, jossa opiskelijat tutustuivat eri ammattilaisten avulla kieleen ja kirjallisuuteen.

Näiden lisäksi meillä on lukuisia muita eri kursseihin kytkettyjä kokonaisuuksia, jotka lisäävät opiskelijoiden tietoutta työelämässä tarvittaviin tietoihin ja taitoihin.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Kyllä,  uudenlainen tapa lukiossamme järjestää monen eri oppiaineen ainerajoja ylittäviä ja laajoja yhteistyöverkostoja hyödyntäviä teemaopintoja on ollut Projektiviikko. Projektiviikolla ei ole lukujärjestyksen mukaista opetusta, vaan viikon mittaisia kursseja, joista opiskelija valitsee itselleen yhden.

Mikkelin toisen asteen projektiviikko toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2017, jolloin kursseja järjestettiin yli 25. Kurssit painottivat muun muassa työelämälähtöisyyttä, yhteistyötä, yhteiskunnallista ja ilmiöpohjaista oppimista sekä opiskelun projektimaisuutta.

Seuraava projektiviikko on huhtikuussa 2018. Järjestäjinä on Mikkelin kaupunki ja YES lukiot työelämään -hanke yhdessä lukuisten kursseja järjestäneiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

Minä tulevaisuuden yrittäjänä -kurssilaisia projektiviikon viimeisenä päivänä auditoriossa, hetki ennen kuin omien yritysideoiden pitchaus alkoi. Kuva: Eeva Pulkkinen

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Tulevalla projektiviikolla opiskelijoiden on itse mahdollista suunnitella viikon mittainen kurssi, jossa he itse suunnittelevat ja toteuttavat kurssisuoritukseen vaadittavat tehtävät ohjaavan opettajan avustuksella. Kurssi voi olla joko opiskelijan yksin suunnittelema ja toteuttama tai opiskelijaryhmän suunnittelema kurssi, jonne voi osallistua myös muita viikon aikana.

Toki myös aktiivinen opiskelijakunnan hallitus toimii opiskelijoiden äänenä koulun toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi YES-tiimiin kuuluu opiskelijakunnan puheenjohtajisto – oli itsestään selvää, että haluamme tiimiin opiskelijoiden äänen kuuluviin!

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä?

Pidimme Yrittäjän Päivän 5. syyskuuta teemapäivänä. Koulumme on iso ja ylioppilaskokeiden painaessa päälle ei suuren massatilaisuuden järjestäminen tuntunut mielekkäältä. Siksi toteutimme päivän niin, että opettajat kutsuivat vieraakseen tunnille kurssin aiheisiin sopivan yrittäjän tai järjesti omalle ryhmälleen vierailun koulun ulkopuolelle.

Päivän aikana esimerkiksi apteekkari vieraili kemian tunneilla, toimintaterapeuttiyrittäjä terveystiedon tunneilla, toimittaja yhteiskuntaopin tunnilla sekä te-toimiston kansainvälisen työnvälityksen neuvoja yhteiskuntaopin EU-kurssilla.

Päivä onnistui hienosti – tällä tavoin opiskelijatkin saivat varmasti vierailusta enemmän irti, kun he liittivät opiskeltavan aineen asioita eri ammateissa tarvittaviin taitoihin!  Yrittäjänpäivää on tarkoitus toteuttaa koulussamme eri oppitunteihin kytkien myös jatkossa.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Kyllä. Yritys ja yrittäjyys Suomessa -kurssilla opiskelijat kehittävät omasta liikeideastaan oman yrityksen. Myös Projektiviikolla järjestettävällä Minä tulevaisuuden yrittäjänä -kurssilla opiskelijat kehittävät omaa liiketoimintaideaansa ja esittelevät tuotoksena viimeisen päivän pitchaustilaisuudessa.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille?

Syyslukukaudella YES-tiimimme suunnitteli lukion opettajille suunnatun “YES Business Tour” -yritysvierailukierroksen. Iltapäivään osallistui 50:stä opettajasta 30 ja palaute oli erinomaista!

Vierailimme lasikuitumateriaaleja valmistavassa kansainvälisessä tehtaassa, paikallisessa mediatalossa sekä luomu- ja lähiruokaa tarjoavassa perheyrityksessä. Viimeisessä vierailukohteessa myös alueen yrittäjäjärjestön edustaja loi katsauksen tulevaisuuden työelämään.

Koulutuksesta sai puolikkaan vesopäivän. Samantyyppinen veso-iltapäivä on tarkoitus myös ensi syksynä, sillä opettajat kokivat yritysvierailut virkistäviksi ja erittäin hyödyllisiksi oman ammattitaidon ja aluetalouden ymmärtämisen kannalta.

Tulevan projektiviikon aikana opiskelijoille on tarkoitus laittaa tarjolle LukioTET2.0-tyyppinen työelämään tutustumisjakso, jossa opiskelijat pääsevät pienissä ryhmissä ratkomaan alueen yritysten asettamia kysymyksiä.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Totta kai! Yrittäjyyskasvatuksen ideoinnissa ja toteutuksessa auttaa YESin projektipäällikkö sekä YES –Lukiot työelämään -hankkeen vastuuopettaja koululla. Lisäksi YES-tiimin työskentelyyn osallistuminen on kaikille opettajille avointa, mukaan saa tulla kuka vain ketä toiminta kiinnostaa!

Mikkelissä on lisäksi hyvät mahdollisuudet saada yrittäjyyteen ja yrittäjyyskasvatukseen liittyvää koulutusta ison ammattikorkeakoulun ja yliopistotoimijoiden tarjoaman täydennyskoulutuksen vuoksi.

YES-meiningillä eteenpäin! Eeva Pulkkinen on YES-hankkeen vastuuopettaja Mikkelin lukiossa. Kuva: Eeva Pulkkinen

Mikkelin lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyys-
kasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

 

Kokeilisitko? Esittelemme 33 hyväksi havaittua mallia yrittäjyyskasvatukseen

Uusi YES-katalogi tarjoaa malleja yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittämiseen oppilaitoksissa.

YES-katalogiin on koottu case-esimerkkejä siitä, miten tällä hetkellä ympäri Suomea oppilaitokset rakentavat yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa yrittäjämäistä toimintakulttuuria.

– YES-katalogin nimi Kokeile kuvastaa sitä toimintakulttuurin muutosta, jota me YES-verkostossa pyrimme edistämään oppilaitoksissa. Rohkeasti kokeilemalla ja yhteistyössä oppilaitosten ulkopuolisten toimijoiden kanssa voimme kehittää entistä työelämälähtöisempää opetusta ja yrittäjämäisempää toimintakulttuuria, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-katalogissa on esitelty 33 case-esimerkkiä eri puolilta Suomea kaikilta kouluasteilta.

– Kaikista kokeiluista ei synny pysyviä toimintamalleja, vaan toimintakulttuuri muuttuu epäonnistumisten, kokeilujen ja kehittämisen kautta. YES-katalogiin olemme valinneet erityisesti sellaisia malleja, jotka on hyväksi havaittu ja jotka ovat jo vakiintuneet oppilaitoksen toimintatapoihin. Katalogin esimerkit ovat siis sellaisia, jotka ovat tällä hetkellä käytössä kouluissa ympäri Suomea.Katalogin caset on jaoteltu teemoittain.

Lehtonen toivoo, että erityisesti oppilaitosten johto ja kuntien sivistystoimi tutustuvat katalogin malleihin ja lähtevät kehittämään yrittäjyyskasvatusta yhdessä. Julkaisu antaa ideoita myös yrittäjyyskasvatuksesta kiinnostuneille työelämän toimijoille.

­– Yrittäjyyskasvatuksen ei tule enää olla yksittäisten opettajien harteilla, vaan sitä tehdään yhdessä. Yhteinen yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyö on myös edellytys kuntien elinvoimaisuudelle. YES-verkoston tavoitteena on, että oppilaitoksissa kasvaa yritteliäitä, oma-aloitteisia nuoria, joilla on aktiivinen elämänasenne ja jotka hallitsevat elämässä ja työelämässä tarvittavat taidot.

Uutta YES-katalogia jakavat YES-aluetoimistot ja sen voi lukea myös sähköisenä YESin nettisivuilta.

Lisää työkaluja yrittäjyyskasvatukseen löytyy YES-verkosto aiemmin julkaisemasta Yrittäjyyskasvatuksen työkirjasta. Työkirja ja sen sähköiset materiaalit löytyvät osoitteesta osoitteesta yesverkosto.fi/tyokirja.

 

 

 

 

 

 

 

Hyvinkään Sveitsin lukio rohkaisee abiturientteja yrittäjyyteen ja työelämään: lisää tietoja ja taitoja työnhakuun

Sveitsin lukion abiturientit pääsivät yrittäjyys- ja työelämäpäivässä muun muassa harjoittelemaan cv:n tekoa. Lukion rehtori kannustaa unelmoimaan isosti.

Sari Aarnio Keudan koordinoimasta #NuoriTöihin -hankkeesta piti abeille cv-työpajaa.

Sveitsin lukion abiturientit saivat vaihtelua kouluarkeen tiistaina, kun heille järjestettiin yrittäjyys- ja työelämäpäivä hotelli Sveitsissä.

Päivän aikana abiturientit kuulivat asiantuntijoilta vinkkejä työnhakuun sekä erilaisia uratarinoita ja kokemuksia yliopisto-opinnoista.

– Erilaiset tutkimukset ja selvitykset kertovat sen minkä itsekin olen huomannut, eli nuoret kaipaavat tämän tyyppisiin teemoihin lisää tietoa ja näkökulmia, sanoo YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä.

Iltapäivä omistettiin työpajoille, joissa abiturientit pääsevät kehittämään työnhakutaitojaan Hyvinkään Ohjaamon asiantuntijoiden ja työelämä- ja uravalmentajien sparrauksessa. Pienryhmissä käytiin läpi muun muassa cv:n tekoa ja työhaastattelussa toimimista.

Lukionuorille lisää käytännön työelämätietoutta

Sveitsin lukio on yksi 17:stä YES – Lukiot työelämään -hankkeessa mukana olevista lukioista.

Hankkeessa lukiot kehittävät työelämälähtöisempää lukiokoulutusta muun muassa yhteistyöverkostoja rakentamalla ja kokeilemalla toimintamalleja, joissa nuorille luodaan mahdollisuuksia oppia ilmiöpohjaisesti aitojen yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tiina Rytkölä ja Sveitsin lukion rehtori Jaakko Rainio.

Sveitsin lukion rehtori Jaakko Rainio kertoo, että hankkeessa on myös saatu rakennettua hyvää yhteistyötä muiden lukioiden kanssa.

”Moni, joka ei tunne yrittäjyyttä katsoo sitä vain bisneksenä, mutta kysymys on elämänasenteesta: voit olla sisäinen yrittäjä kaikilla elämän aloilla. Rehtorin pitää näyttää esimerkkiä.”

– Olemme pitäneet Mäntsälän lukion ja Nurmijärven yhteiskoulun lukion kanssa työpajoja, joissa pääsemme vaihtamaan ajatuksia yrittäjyyskasvatuksesta. Joka lukiosta on mukana pieni porukka opetushenkilöstöä.

Entä mikä on rehtorin rooli yrittäjyyskasvatuksessa?

– Tsemppaaminen ja tiedon jako. Rehtorin pitää koko ajan hehkuttaa yrittäjyyskasvatusta. Moni, joka ei tunne yrittäjyyttä katsoo sitä vain bisneksenä, mutta kysymys on elämänasenteesta: voit olla sisäinen yrittäjä kaikilla elämän aloilla. Rehtorin pitää näyttää esimerkkiä.

Rainio tahtookin rohkaista kaikkia lukionsa abiturientteja unelmoimaan ja tavoittelemaan rohkeasti unelmaansa.

– Jos ei aseta tavoitetta, ei koskaan saavuta sitä. Unelma kannattaa rohkeasti sanoa ääneen ihmisille ja kirjata vaikka kalenteriin. Ja tehdä joka päivä duunia sen eteen.

Samuli Koskelin toivoo lukioon enemmän käytännön tietoa työelämästä ja jatko-opinnoista. 

Abiturientti Samuli Koskelin oli tyytyväinen päivän antiin. Mieleen jäi erityisesti jatko-opintoasiat, mutta myös yrittäjyydestä tuli uutta tietoa.

– En ole ollut lukion yrittäjyysjutuissa mukana, joten nyt sain siitäkin tietoa. Paljon työtä se vaatii.

Koskelin toivoo, että lukiossa käsiteltäisiin enemmänkin työelämä- ja jatko-opintoasioita.

– Toivoisin enemmän käytännön tietoa ja että pääsisi vierailemaan opiskelupaikoissa ja työpaikoissa. Työelämään tutustumisjakso olisi myös hyvä. Tällä hetkellä kiinnostaisi mennä tutustumaan johonkin monikansalliseen firmaan.

Yrittäjyys- ja työelämäpäivässä kuultiin muun muassa PuskaPromotionin Mimosa Sukasen yrittäjätarina. Sukasen yrittäjänura alkoi jo opislkeluaikana Haaga-Helian Startup Schoolissa.

Laurean tradenomiopiskelijat Jasmin Nyman, Ira Hyvärinen ja Tuan Doan kävivät kertomassa projektioppisesta Laureassa. Projektiopintojen käytännönläheisyys ja tekemällä oppiminen on heidän mukaansa madaltanut kynnystä työelämän ja opintojen välillä. Työelämätaitojen oppimista he suosittelevat myös lukioon: avoimuus, uskallus ja rohkeus ryhtyä toimeen on asioita, jotka jo lukiossa kannattaa ottaa haltuun.

Sveitsin lukion yrittäjyys- ja työelämäpäivän järjesti YES Keski-Uusimaa. Se on osa YES – Lukiot työelämään -ESR-hanketta. Lue lisää hankkeesta.

Katso Suomen parhaat yrittäjyyskasvattajat: vuoden YES Agentit 2017 palkittiin

Suomen merkittävin yrittäjyyskasvatustoimija YES-verkosto on jälleen palkinnut suomalaisia toimijoita työstään yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

YES Agentti – yrittäjyyskasvatuksen kehittäjä -tunnustukset on myönnetty 14 toimijalle eri puolella Suomea. Tunnustuksen myöntää Valtakunnallinen YES ry yhdessä YES-verkoston kanssa.

– Me YES-verkostossa pyrimme rakentamaan oppilaitoksiin yrittäjämäistä toimintakulttuuria, jossa yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan vahvistaminen kuuluu kaikille, ei vain yksittäisille opettajille. YES Agentti -tunnustuksen saavat sellaiset henkilöt, tiimit ja organisaatiot, jotka ovat vieneet yrittäjyyskasvatusta omalla alueellaan esimerkillisesti eteenpäin, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

YES-verkoston tavoitteena on, että että jokainen suomalainen lapsi ja nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään.

– Vuoden YES Agentit ovat aktiivisia toimijoita, jotka ymmärtävät yrittäjyyskasvatuksen merkityksen, ja edistävät sitä omissa verkostoissaan. Nämä henkilöt ja tahot uskaltavat rohkeasti kokeilla uutta ja hakea uusia yhteistyömuotoja, jotta tulevaisuuden haasteisiin löydetään ratkaisut, Lehtonen kiittää.

Vuoden YES Agentit 2017

Etelä-Savo: toimitusjohtaja Mirja Haavikko, Etelä-Savon Yrittäjät

Etelä-Pohjanmaa: opettaja Antti Iivari, Nurmon yläaste

Keski-Pohjanmaa: henkilöstöjohtaja Leif Lindberg, Osuuskauppa KPO

Keski-Suomi: luokanopettajat Hilkka Saarenketo ja Päivi Honkonen-Tyni, Karstulan peruskoulu

Keski-Uusimaa: kehittämispäällikkö Kati Liikanen, Uudenmaan Yrittäjät

Kotka-Hamina: projektipäällikkö Hilkka Huisko, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto

Kouvola: lehtori Leena Peltola, Kouvolan seudun ammattiopisto

Pohjanmaa: Vörå Företagare rf

Pohjois-Karjala: rehtori Jouni Partti, Pielisjoen koulu, sekä opinto-ohjaaja ja yrittäjyysopettaja Mika Levy, Polvijärven koulu ja lukio

Pohjois-Pohjanmaa: yrittäjä Jyrki Niinikoski, Elega Oy

Satakunta: opettaja Marjo Yliluoma, Karvian yhtenäiskoulu

Varsinais-Suomi: elinkeinoasiantuntija Tanja Uusitalo, Someron kaupunki

 

Osa uunituoreista YES Agenteista pokkasivat diplominsa Helsingissä 14.12.2017. Kuvassa vasemmalta Jouni Partti, Tanja Uusitalo, Marjo Yliluoma, Kati Liikanen, Mika Levy ja Leena Peltola.

Anneli Manninen YES ry:n kunniajäseneksi

Valtakunnallinen YES ry kutsuu projektipäällikkö Anneli Mannisen YES ry:n kunniajäseneksi kiitokseksi työstä yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä.

Anneli Manninen palkittiin Helsingissä 14.12.2017. Kuvassa vasemmalta YES Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä, Anneli Manninen, YES ry:n hallituksen puheenjohtaja Lauri Kurvonen ja YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän Keudan projektipäällikkö Anneli Manninen on tehnyt merkittävää työtä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi Keski-Uudellamaalla.

– Manninen on panoksellaan ja persoonallaan tuonut positiivista näkyvyyttä YES-verkostolle vauhdittaen sen kasvua Suomen merkittävimmäksi yrittäjyyskasvatuksen toimijaksi, sanoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Manninen on rakentanut yhteistyötä eri toimijoiden välille ja osallistanut Keski-Uusimaan kuntia mukaan yrittäjyyskasvatukseen. Kuntiin on esimerkiksi perustettu yrittäjyyskasvatustiimejä ja rakennettu yrittäjyyskasvatuksen polkua esiopetuksesta korkea-asteelle.

– Manninen ymmärtää yrittäjyyskasvatuksen merkityksen alueen elinvoimaisuuden edistäjänä. Hän on aktiivisesti verkottanut koulutusta työelämään, ja pitää tärkeänä, että opettajat ja oppilaitokset tekevät yhteistyötä työelämän kanssa. Manninen on ollut myös merkittävässä roolissa YES-toiminnan juurruttamisessa Keski-Uudenmaan alueelle. Hän on neuvotellut YES-toiminnalle resursseja ja näin mahdollistanut sen, että aluetoiminnan rahoitus on jatkunut hankkeiden ohessa, Lehtonen kiittää.

– Yrittäjyyskasvatus on pitkäjänteistä työtä, jonka tulokset näkyvät vasta pitkän ajan kuluttua yrittäjyysilmapiirissä ja myönteisenä kulttuurina. On ollut hieno seurata YES-verkoston kehittymistä vuosien varrella, Anneli Manninen sanoo.

Anneli Manninen on YES ry:n kaikkien aikojen kolmas kunniajäsen.

 

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Kiimingin lukio. Lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Tämän ystäväkirjan täyttivät opettaja ja opinto-ohjaaja Jorma Päätalo sekä rehtori Piia Räsänen.

lukion nimi: Kiimingin lukio
paikkakunta: Oulu
opiskelijoita: 246
opettajia: 20

Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja, mitä? Ovatko ne pakollisia vai vapaaehtoisia?

Koulussamme on kolme varsinaisen yritystiedon kurssia. Näin voimme entistä paremmin syventää yrittäjyyteen ja yritystoimintaan paneutumista ja lisätä vierailuja yrityksiin ja yrityksen perustamisessa auttaviin tahoihin.

Yritystiedon jatkokurssilla opiskelijat perehtyvät yrityksen käytännön rutiineihin, kuten arvonlisäveroilmoituksiin ja palkkailmoituksiin verohallinnolle ja yrityksen kirjanpitoon. Lisäksi meillä on yrityksen perustamiskurssi, jossa pystymme opastamaan opiskelijoita käytännön asioihin yrityksen perustamisvaiheessa. Kaikki kurssit ovat vapaaehtoisia.

 Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä? Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Yrittäjyyskasvatusta edistää koulussamme erityisesti Jakso viikossa -malli. Tämä tarkoittaa sitä, että viikon aikana on opiskelijalla vain yksi kurssi suoritettavana. Koska opiskelijalla ei ole muita oppiaineita, opiskelu voi tapahtua missä vain.

Niinpä esimerkiksi yritystietouden jatkokurssilla viime vuonna vierailimme yhtenä päivänä pankissa, jonka jälkeen kävimme Oulun keskustassa liikelounaalla ja iltapäivällä analysoimme kauppakeskus Valkeassa toimivia yrityksiä. Toinen päivä vietettiin yliopistolla, jossa puoli päivää kului Business Kitchenin vieraana ja toinen puolikas Fab Lab Oulussa.

Tänä vuonna toteutettavalla kurssilla vierailuja on tarkoitus entisestään lisätä.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin yritysvieras?

Yrittäjiä on vieraillut koulussa yrittäjyyskursseilla. Esimerkiksi tänä lukuvuonna koulu osallistui Taloudellinen tiedotustoimisto TATin Kun koulu loppuu -kiertueeseen, jolloin koululla vieraili yrittäjä ja TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen. Salitilaisuus oli kaikille toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille.

Pankin edustajat ovat käyneet ja heitä on myös tulossa taloustiedon ja yritystiedon kursseille. Koulussa on myös Kuukauden vieras -projekti ja marraskuussa kuukauden vieraana oli yrittäjä.

Mielenkiintoisin yrittäjävieras on toistaiseksi ollut  ZEFin perustaja, jonka vieraillessa viime vuonna kaikki  lukion opiskelijat kuuntelivat herkeämättä hyvää esitystä.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Yrittäjän Päivänä syksyllä pidetään teemapäivä, jonne kutsutaan entisiä opiskelijoita ja  nykyisten opiskelijoiden vanhempia esittelemään työuriaan ja yrityksiään.

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy muissa oppiaineissa? Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Yritteliäisyyttä ja yritystietouden lisääntymistä koulun opetustarjonnassa on tarkoitus lisäksi lukuvuoden aikana ja kehittää siten edelleen.

TATin tarjoamat verkkokurssit aloitetaan jo kevätlukukaudella 2018 hybridiopetuksena. Ensi vuonna meillä on tarkoitus kokeilla myös Nuori yrittäjyys ry:n 24h -leiriä.

Äidinkielen puheviestinnän kurssilla on yhtenä painopistealueena markkinointi. Ruotsin kurssiohjelmaa on tarkoitus lisätä kurssi, joka on puhepainotteinen ja  keskittyy markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Kiimingin lukio on mukana YES-verkoston YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jossa lisätään lukioiden työelämäläheisyyttä ja edistetään nuorten ja opetushenkilöstön työelämä- ja yrittäjyystietoutta. Tämän puitteissa opettajille pidettiin marraskuussa 2017 yrittäjyyskasvatuksesta veso-iltapäivä, jolloin opettajia informoitiin koulun yrittäjyyskasvatuksesta ja opettajat miettivät, miten toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omissa oppiaineissaan.

Kun opettajat vielä innostuvat lisäämään omissa oppiaineissaan tapahtuva yrittäjyyskasvatusta olemme hyvällä tiellä. Meillä on ollut suuri etu ja onni olla mukana YES-verkoston hankkeessa, joka on mahdollistanut niin opettajien veso-iltapäivän kuin lukuisat yritysvierailut.

Kiimingin lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjan muut jutut:

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

 

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Kotkan lyseon lukio. Lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella, yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Tämän ystäväkirjan täyttivät Kotkan lyseon rehtori Mette Godenhjelm sekä opettajat Hannele Ambrusin, Reija Kujala-Heikkilä ja Tapani Pylväs.

lukion nimi: Kotkan lyseo
paikkakunta: Kotka
opiskelijoita: noin 500
opettajia: 32

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy oppiaineissa?

Yksi uusien opetussuunnitelmien aihekokonaisuuksista on aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä. Oppiaineiden kurssilla on materiaaleja, jotka tutkivat yrittäjyyttä sekä yrittäjämäisyyttä esimerkiksi matematiikan, äidinkielen, vieraiden kielten ja reaaliaineiden näkökulmasta. Ympäristökursseilla opiskelijat saavat tietoa mm. lainsäädännöstä, toteuttavat yrittäjämäisiä projekteja ja tutustuvat yritysten ympäristötyöhön. Yrittäjämäinen ote vie eteenpäin kaikilla lukiokursseilla.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

On. Osaaminen arjessa -kurssi (TO3) sisältää esimerkiksi työelämään tutustumista, työhaastattelujen harjoittelemista ja työelämän kirjoittamista sekä pop-up-yrityksen pitoa. Kurssilla on paljon yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Kurssilaisia on mukana mm. Päivä Johtajana -hankkeessa. Tutkiva työskentely teknologialla -kurssin (TO2) toteutamme yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa.

NY24h -leirikurssille osallistuttiin Anjalan nuorisokeskuksessa, ja jatkoa seuraa. Metsäteemaisella leirillä olivat mukana myös Lyseon ympäristölukiolaiset. Nyt on käynnissä tutoreiden koulutus uutta leirikurssia varten.

Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä?

Kyllä, luokkien lisäksi tutuksi tulevat kotkalaiset yritykset, kaupungintalo, kaupunginkirjasto ja -teatteri sekä merimuseo Vellamo. Lyseon juhlasaliin tai kirjaston auditorioon kokoonnumme tapaamaan vierailijoita. Urbaani ja merellinen lähiympäristö luontokohteineen tarjoaa monia mahdollisuuksia. Leirikursseja on eri paikoissa, viimeksi Anjalan nuorisokeskuksessa. Teemme töitä myös monenlaisissa digitaalisissa ympäristöissä.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Kotkan lyseossa on ympäristö-, urheilu ja kuvataidepainotus. Muun muassa lakitiedon ja ympäristökursseilla opiskelijat vierailevat kaupungin virastoissa. Puolustusvoimat ovat olleet yhteistyötahona retkikurssilla ja urheilijakoulutuksessa. Lisäksi muiden kurssien ryhmät tekevät yhteistyötä paikkakunnan nuorisotoimen sekä yritysten kanssa ja kutsuvat niiden edustajia kertomaan alastaan. Opiskelijamme käyvät myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa sekä Educa-messuilla tutustumassa eri alojen opintoihin. Kansainvälistä yhteistyön perustana on ystävyyskouluyhteistyö. Olemme aktiivisesti mukana Cern -verkostossa. Eri alojen ammattilaiset käyvät kertomassa uratarinoitaan tuoden yrittäjyyttä ja työelämätaitojaan näkyville.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua? Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Tähän asti harjoitusyrityksiä ei ole perustettu, mutta tähän on tulossa muutos, sillä seuraavaksi tartumme Vuosi yrittäjänä -teemaan. Laajennamme myös teemaopintoja ja suunnittelemme englanninkielistä opetusta aloitettavaksi. Kotkan lyseon lukio on virkeästi yrittäjyysopintojen alussa – ja vauhti vain paranee. Lukiot työelämään -hanke on tuonut virtaa!

Pääsevätkö meidän lukiossa opiskelijat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Opiskelijat ovat mukana lukion päätöksenteossa ja opettelevat tekemään työtä vastuullisesti sekä sisukkaasti. Esimerkiksi johtoryhmän palavereissa ja opettajakokouksissa on opiskelijoita. Lukion oppilaskunta on aktiivinen ja järjestää tapahtumia sekä tempauksia. Joka syksy pidetään eri vuositasojen opiskelijoille tilaisuudet, joiden tarkoituksena on tutustuttaa ja luoda yhteishenkeä. Kakkoset syövät ennen joulua puolivälin pullaa, ja muitakin yhteisiä tapahtumia järjestetään.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa?

TET-jakso on keväällä kakkosille. Tätä toimintaa monipuolistetaan.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin yritysvieras?

Joitakin yrittäjävierailuja on ollut. Viimeksi kiinnostavan esityksen piti Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Työnhakutaitoja harjoitellaan esimerkiksi opintojen ohjauksessa ja äidinkielen sekä yhteiskuntaopin ja historian kursseilla.

Saako meidän lukiossa yrittää, epäonnistua ja oppia epäonnistumisista?

Kyllä saa, ja omien taitojen kehittämiseen kannustetaan.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Mahdollisuuksia tarjotaan ja koulutukseen innostetaan. Ainetiimit pohtivat uusia tapoja hyödyntää yrittäjyyskasvatusta. Kaikki opettajat ja iso osa opiskelijoista ovat osallistuneet YES Kotka-Haminan tapahtumiin.

Kotkan Lyseo on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

 

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

[/su_note]

 

 

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php